Ero sivun ”Baal” versioiden välillä

'''Baal''' , myös '''Adoni''' ({{k-he|בעל}}; ”herra", "hallitsija”), Baal-Peor, Baal-Sebub (omistaja, aviomies) tai '''Ras Šamra''' oli [[seemiläiset|länsiseemiläisten]] kansojen (muun muassa [[kanaanilaiset|kanaanilaisten]] ja [[foinikialaiset|foinikialaisten]]) palvoma korkein [[jumala]], jumalten kuningas sekä kasvillisuuden ja hedelmällisyyden jumala. Myöhemmin itäseemiläiset käyttivät nimeä '''Beel''' (Asbel), jota nimitystä alun perin käytettiin [[Enlil]]-jumalasta ja babylonialaiset taas käyttivät Beel-nimeä [[Marduk]]ista. Foinikialais-kreikkalaisen [[Adoni]]-jumalan tunnetumpi nimi oli Baal.<ref name="e1">[http://gamma.nic.fi/~cobrat/raamatunajanepaj.htm Teuvo Kopra: Raamatun ajan epäjumalia]</ref> [[Ugarit]]ista löytyneen savitaulusarjan mukaan Baal oli [[Ašera]]n ja viljan jumala [[Dagon]]in poika, josta tuli pääjumala sankaritekojensa vuoksi. Toisen lähteen mukaan Baalin isä oli luojajumala [[Ēl]] ja puoliso rakkauden ja sodan jumala [[Anat]].<ref name="e1"/>

 

 

Jokaisella paikkakunnalla oli oma baalinsa, joka erosi toisista nimeen lisätyn paikannimen tai paikallisen jumalan erityisten ominaisuuksien perusteella. [[Nablus|Sikem]]issä palvottiin "Liiton Baalia" eli ''Baal-Beritiä'' <ref>[http://raamattu.netrainer.org/v1992/chapter/Tuom_9/verse/4 Tuom. 9:4]</ref>. [[Filistealaiset]] taas palvoivat "Lentävien olentojen Baalia", ''[[Beelzebub|Baal-Zebubia]]''. Melkart oli [[Tyyros|Tyyroksen]] kaupungin baal, Kemoš [[Moab|mooabilaisten]]. "Taivaan Baal" antoi sadetta, ''Baal-Hamman'' oli [[Aurinko|Auringon]] jumala. [[Kanaan]]in maalla [[israel]]ilaisten [[Jahve]]n palvelu syrjäytti baalin palvonnan pyhät paikat, kulttitavat ja jumaluuskäsitteet.

[[Raamattu|Raamatun]] mukaan Baal on kanaanilainen sademyrskyn ja hedelmällisyyden jumala, epäjumala juutalaisten heimojen alkuaikoina Israelissa<ref name="netrainer">[http://raamattu.netrainer.org/v1992/chapter/2Kun_23 2. kuninkaiden kirja 23:1–25]</ref>. [[Tuomarien kirja]]ssa israelilaisia syytetään Baalin palvonnasta ja Jahven hylkäämisestä. [[Ahab]]in ollessa kuninkaana Israelin valtio<ref>Raamatun salaisuudet, David Noel Freedman ja Thomas L. Robinson sekä muut, sivu 166, Oy Valitut Palat - Reader's Digest Ab, Helsinki, [[1994]], ISBN 951-584-063-5, Printed in Germany</ref> ja [[Ahab]]in puoliso [[Isebel]] tukivat Baalin palvontaa, mitä profeetta [[Elia (profeetta)|Elia Tisbeläinen]] vastusti.<ref>Raamatun salaisuudet, David Noel Freedman ja Thomas L. Robinson sekä muut, sivu 172, Oy Valitut Palat - Reader's Digest Ab, Helsinki, [[1994]], ISBN 951-584-063-5, Printed in Germany</ref> [[Juuda]]sta tämän palvontamuodon kukisti kuningas Josia<ref name="netrainer" />.

 

 

== Lähteet ==