Ero sivun ”Helsingin suurpommitukset” versioiden välillä

p
p (→‎Aiheesta muualla: - tarkempi luokka)
Talvisodan kokemusten nojalla oli kehitelty ja harjoiteltu [[sulkutuli]]menetelmä, jossa viholliskoneiden eteen ammuttiin vahva keskitys. Kukin sulku käsitti neljä kranaattia kutakin patterin putkea kohti.
 
Tulella ei pyritty tuhoamaan koneita, vaan koetettiin estää niiden pääsy kohteeseen. Sulku toimi pelotteena, hyökkäyslaivueet eivät halunneet räjähtävien kranaattien keskelle tai räjähdysten valaisemaksi, mikä merkitsi ilmatorjunnan tai yöhävittäjien kohteeksi joutumista. Pelotusvaikutuksen tehostamiseksi ilmatorjuntatykkien kranaatteja muokattiin poraamalla räjähdyspanoksen yläosasta pala pois, ja näin syntynyt tila täytettiin [[magnesium]]in ja [[alumiini]]n seoksella kranaatin räjähdyksen valoilmiön voimistamiseksi.<ref name="Mäkelä_67">{{Kirjaviite|Tekijä = Mäkelä, Jukka| Nimeke = Helsinki liekeissä| Julkaisija = Werner Söderström osakeyhtiö| Vuosi = 1967| Julkaisupaikka = Helsinki| Sivu = 20 }}</ref> Hyökkäävät koneet väistivät sulkua ja joutuivat pois kaupungin päältä valiten maalikseen vähemmän tärkeitä kohteita. Suomessa menetelmän kokeilemisen aloitti 1941 majuri [[Eino Tuompo (eversti)|Eino Tuompo]], ja kehittelyä jatkoi kapteeni [[Pentti Paatero]] sekä hänen jälkeensä kapteeni [[Aake Pesonen]].<ref name="it_takamaa"/>
| Tekijä = Mäkelä, Jukka
| Nimeke = Helsinki liekeissä
| Julkaisija = Werner Söderström osakeyhtiö
| Vuosi = 1967
| Julkaisupaikka = Helsinki
| Sivu = 20 }}</ref> Hyökkäävät koneet väistivät sulkua ja joutuivat pois kaupungin päältä valiten maalikseen vähemmän tärkeitä kohteita. Suomessa menetelmän kokeilemisen aloitti 1941 majuri [[Eino Tuompo]], ja kehittelyä jatkoi kapteeni [[Pentti Paatero]] sekä hänen jälkeensä kapteeni [[Aake Pesonen]].<ref name="it_takamaa"/>
 
Sulut oli laskettu ja harjoiteltu valmiiksi. Sulkukehät ulottuivat kilometrin välein 4–14 kilometrin päähän kaupungin keskustasta. Yhden sulun leveys oli 1–1,5 kilometriä ja korkeus asekantaman rajoissa 6&nbsp;000–7&nbsp;400 metriä. <ref name="it_takamaa"/> Lisäpelottimena käytettiin valonheitinten valokeiloja, joita pyöriteltiin taivaalla. Valokeilaan joutuminen olisi todennäköisesti johtanut viholliskoneen alas ampumiseen.