Avaa päävalikko

Muutokset

2 509 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
lähteitä ja vähän täydennystäkin
[[Kuva:Novabura1900.jpg|thumb|175px|Serepetan kirkko vuonna 1911.]]
'''Serepetta'''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eki.ee/cgi-bin/mkn8.cgi?form=mm&lang=en&kohanimi=96080198&f2v=Y&f3v=Y&nimeliik=&maakond=&vald=&kihelkond=&asum=&f10v=Y&f14v=Y&of=tb | Nimeke = EKI kohanimeandmebaasi | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 18.10.2015 | Kieli = }}</ref> ({{k-ru|Жеребятки|Žerebjatki}}) on entinen kylä ja entinen luterilainen seurakunta [[Inkeri]]ssä. Seurakunta oli perustettu 1640-luvulla ja tunnettiin aluksi nimellä Uusi-Puura. 1750-luvun puolivälissä luterilainen kirkko siirrettiin venäläistyneestä [[Uusi-Puura|Uudesta-Puurasta]] Serepetan kylään, josta seurakunta sai uuden nimensä. Kirkko korjattiin jo vuoden 1763 tienoilla ja uudelleen 1800-luvun alussa. Vuonna 1846 valmistui uusi kivinen pyhän Mikaelin kirkko. Sen kustansivat pääosin paikalliset maanomistajat, varsinkin Lopuhkinan kartanoherra Paul von Bottom.
 
==Kylä==
Serepetta sijaitsee hedelmällisellä ja taajaan asutulla Keski-Inkerin ylängöllä, useat kylät olivat hyvin suuria. Serepetta oli pääasiassa ortodoksisen väestön - venäläisten ja inkerikkojen asuttamaa seutua. 1800-luvulla seurakunnan alueen väestöstä [[inkeriläiset|inkerinsuomalaisia]] oli vain noin neljännes, [[inkerikot|inkerikkoja]] toinen neljännes ja venäläisiä puolet. Muistitiedon kattamana aikana inkerikot olivat kiihtyvällä vauhdilla sulautumassa venäläisiin.
Serepetan kylä mainitaan vuoden 1676 aineistoon perustuvassa kartassa<ref name="sprosi">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.reglib.ru/faq | Nimeke = Sprosi u krajeveda (kysymys 1634) | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = | Viitattu = 10.2.2016 }}</ref>. [[Peter von Köppen]]in mukaan vuonna 1848 siellä asui 52 [[savakot|savakkoa]] ja yksi [[äyrämöiset|äyrämöinen]]<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = v. Köppen, Peter | Nimeke = Erklärender Text zu der Ethnographischen Karte des St. Petersburger Gouvernements | Julkaisupaikka = St.-Petersburg | Julkaisija = | Vuosi = 1867 | Sivu = 75 | www = http://urn.fi/URN:NBN:fi-fd2010-00002411}}</ref>. Kylän asukkaat olivat 1860-luvulle saakka tilanomistajan [[maaorjuus|maaorjia]]. Myöhemmin Serepetta kuului [[Metussi]]n [[volosti]]n Porun [[kyläkunta]]an. Kylässä oli suomalais-[[virolaiset|virolainen]] koulu.<ref name="sprosi" />
 
[[Neuvostoliitto|Neuvostoaikana]] Serepetta kuului vuorotellen Hoseritsan, Porun ja Saastrovan [[kyläneuvosto]]ihin. Syyskuusta 1941 lähtien sen läheltä kulki [[Oranienbaumin sillanpääasema]]n rintamalinja. Sodassa tuhoutunutta kylää ei jälleenrakennettu.<ref name="sprosi" />
Vuoden 1860 tienoilla seurakunnassa oli noin 1&nbsp;100 suomalaista jäsentä. 1800-luvun lopulla alueelle muutti paljon virolaisia. Vuonna 1905 seurakunnassa oli noin 1&nbsp;600 suomalaista, noin 1&nbsp;200 virolaista, 41 saksalaista, neljä ruotsalaista ja yksi latvialainen. 1900-luvun alussa Serepetassa pidettiin vuosittain 60 suomenkielistä, 30 vironkielistä ja neljä saksankielistä jumalanpalvelusta.
 
==Seurakunta==
[[Kaprio]]n ja Serepetan virolaisilla oli vuonna 1924 oma seurakunta ja vuonna 1929 ne mainitaan erillisinä seurakuntina. Serepetan suomalaisen seurakunnan toiminta jatkui vuoteen 1935 saakka, jolloin kirkko suljettiin.
[[Pekunitsa|Saamostin]] [[pogosta]]an kuulunut seurakunta on perustettu ennen vuotta 1640<ref name="Väänänen">{{Kirjaviite | Tekijä = Väänänen, Kyösti | Nimeke = Herdaminne för Ingermanland I: Lutherska stiftsstyrelsen, församlingars prästerskap ock skollärare i Ingermanland under svenska tiden | Vuosi = 1987 | Sivu = 129 | Julkaisupaikka = Helsingfors | Julkaisija = Svenska litteratursällskapet i Finland | Tunniste = ISBN 951-9018-28-X}}</ref>. Sen nimenä oli aluksi [[Uusi-Puura]]<ref name="Mustonen">{{Kirjaviite | Tekijä = Mustonen, Juuso (toim.) | Nimike = Inkerin suomalaiset seurakunnat | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi = 1931 | Sivu = 48–50}}</ref> ({{k-sv|Novabura}}<ref name="Väänänen" />), koska kirkko ja pappila sijaitsivat samannimisessä kylässä<ref name="Mustonen" />. Vuoteen 1644 saakka seurakunnalla oli yhteinen [[kirkkoherra]] [[Hevaa]]n kanssa<ref name="Väänänen" />. [[Ruotsi|Ruotsalaisajan]] lopulla Uudessa-Puurassa oli oma kirkkoherra ja [[kappalainen]]<ref name="Luther">{{Kirjaviite | Tekijä = Luther, Georg | Nimeke = Herdaminne för Ingermanland II: De finska och svenska församlingarna och deras prästerskap 1704–1940 | Vuosi = 2000 | Sivu = 217–219 | Julkaisupaikka = Helsingfors | Julkaisija = Svenska litteratursällskapet i Finland | Tunniste = ISBN 951-583-052-4}}</ref>.
 
1700-luvun puolivälissä kirkko siirrettiin [[venäläiset|venäläisestä]] Uudesta-Puurasta Serepettaan, jonka mukaan seurakunta sai uuden nimensä. Kirkko korjattiin jo vuoden 1763 tienoilla ja uudelleen 1800-luvun alussa. Vuonna 1846 valmistui uusi kivinen pyhän Mikaelin kirkko. Sen kustansivat pääosin paikalliset tilanomistajat, varsinkin Lopuhkinan kartanonherra Paul von Bottom, joka sai jälkeläisineen [[patronaattioikeus|patronaattioikeuden]]. Vuodesta 1862 lähtien kirkkoherran valitsivat seurakuntalaiset.<ref name="Luther" />
Toisen maailmansodan aikana osa väestöstä jäi Leningradin piiritykseen ja evakuoitiin eri puolille Neuvostoliittoa. Saksalaisten miehitysalueella olleet suomalaiset siirrettiin vuonna 1943 Suomeen.
 
Vuoden 1860 tienoilla seurakunnassaSerepetan oliseurakuntaan kuului noin 1&nbsp;100 suomalaista jäsentä. 1800-luvun lopulla alueelleseudulle muutti paljon virolaisia. Vuonna 1905 seurakunnassa oli noin 1&nbsp;600 suomalaista, noin 1&nbsp;200 virolaista, 41 [[saksalaiset|saksalaista]], neljä [[ruotsalaiset|ruotsalaista]] ja yksi [[latvialaiset|latvialainen]]. 1900-luvun alussa Serepetassa pidettiin vuosittain 60 suomenkielistä, 30 [[viron kieli|vironkielistä]] ja neljä [[saksan kieli|saksankielistä]] jumalanpalvelusta.<ref name="Luther" /> Vuonna 1917 seurakunnassa oli lähes yhtä paljon virolaisia kuin suomalaisia<ref name="Mustonen" />.
==Serepetan kylät==
 
[[Kaprio]]n ja Serepetan virolaisilla oli vuonna 1924 omayhteinen seurakunta ja vuonna 1929 ne mainitaan erillisinä seurakuntina. Serepetan suomalaisen seurakunnan toiminta jatkui vuoteen 1935 saakka, jolloin kirkko suljettiin.<ref name="Luther" />
Ahokylä (Агакули), Boola, Hoseritsa (Гостилицы), Jakove (Большое Горлово), Joenkylä (Малое Горлово), Keski-Ruitsa (Десяцкая), Kivikko (Каменка), Kläsinä (Клясино), Kondova, Korkka (Горка), Kosteritsa (Гостилицы), Kyprynkylä (Новая Деревня), Levola (Левволово), Lopuhkina (Лопухинка), Malkusi (Малкунова), Martisi, Motolitsa (Модолицы), Muhkovitsa (Муховицы), Nikkarila (Никкорова), Perliisilä (Перелесье), Riekkinä (Зрекино), Ruitsankontu (Стародворье), Saastrova (Заостровье), Savolssina (Савольщина), Serepetta (Жеребятки), Slepinä (Слепино), Suokylä (Сокули), Terentilä (Терентелева), Uusi Dobrenitsa (Новые Добряницы), Uusi Medusa (Новые Медуши), Uusi Poru (Новый Бор), [[Uusi-Puura]] (Новая Буря), Vanha Dobrenitsa (Старые Добряницы), Vanha Medusa (Старые Медуши), Vanha Poru (Старый Бор), Vanha Puura (Старая Буря), Velikaisi, Vilppusi (Вильповицы), Väinkylä, Vääräperä, Ylä-Ruitsa (Верхние Рудицы), Äilälä
 
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana osa väestöstä jäi [[Leningradin piiritys|Leningradin piiritykseen]] ja evakuoitiin eri puolille [[Neuvostoliitto|Neuvostoliittoa]]. [[Natsi-Saksa|Saksalaisten]] miehitysalueella olleet suomalaiset siirrettiin vuonna 1943 Suomeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.inkeri.com/Virtuaali/Serepetta/Serepetta.htm | Nimeke = Virtuaali-Inkeri | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = | Viitattu = 10.2.2016 }}</ref> Nykyään seurakunnan alue kuuluu [[Leningradin alue]]en [[Lomonosovin piiri]]in.
Nykyään seurakunnan alue kuuluu [[Leningradin alue]]en [[Lomonosovin piiri]]in.
 
==AiheestaSerepetan muuallakylät==
Serepetta oli pääasiassa [[ortodoksit|ortodoksisen]] väestön – venäläisten ja [[inkerikot|inkerikkojen]] asuttamaa seutua. 1800-luvulla alueen väestöstä oli [[inkeriläiset|inkerinsuomalaisia]] vain noin neljännes, inkerikkoja toinen neljännes ja venäläisiä puolet. Suomalaiset olivat etupäässä savakoita, mutta eräissä kylissä asui myös äyrämöisiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.inkeri.com/Virtuaali/Serepetta/Serepettan_kylat.htm | Nimeke = Inkerinmaalta VI | Tekijä = A. Tiisnekka | Ajankohta = 13.4.1882 | Julkaisu = Uusi Suometar | Viitattu = 10.2.2016}}</ref>
 
{|
*[http://www.inkeri.com/Virtuaali/Serepetta/Serepetta.htm Virtuaali-Inkerin sivu Serepetasta]
|
* Ahokylä (s-v)
* Boola (s-v)
* Uusi-Dobrenitsa (s-v)
* Vanha-Dobrenitsa (s-v)
* Hoseritsa (s-v)
* Jakove (s-v)
* Joenkylä (i)
* Kivikko (s-i-v)
* Kläsinä (s-v)
* Kondova (s-v)
* Korkka (s-i-v)
* Kyprynkylä (s-v)
* Levola (s-v)
* [[Lopuhkina]] (s)
|
* Malkusi (s-v)
* Martisi (s-v)
* Uusi-Medusa (i-s)
* [[Vanha-Metussi]] eli Vanha-Medusa (i-s)
* Motolitsa (s-v)
* Muhkovitsa (s-v)
* Nikkarila (s-v)
* Perliisilä (s-v)
* Uusi-Poru (i)
* Vanha-Poru (s-v)
* [[Uusi-Puura]] (s-v)
* Vanha-Puura (s-v)
* Riekkinä (s)
* Keski-Ruitsa (i)
|
* Ylä-Ruitsa (i)
* Ruitsankontu (i)
* Saastrova (s-v)
* Savolssina (s-v)
* Serepetta (s-v)
* Slepinä (s-v)
* Suokylä (s-v)
* Terentilä (s)
* Velikaisi (s-v)
* Vilppusi (s-v)
* Väinkylä (s-v)
* Vääräperä (s-v)
* Äilälä (s-v)
|-
|}
 
I – inkerikkoja, s – suomalaisia, v – venäläisiä.<ref name="Mustonen" />
 
==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Luther, Georg | Nimike = Herdaminne för Ingermanland II: De finska och svenska församlingarna och deras prästerskap 1704–1940 | Julkaisupaikka = Helsingfors | Julkaisija = Svenska litteratursällskapet i Finland | Vuosi = 2000}}
 
===Viitteet===
{{viitteet}}
 
{{Inkerin pitäjät}}
 
[[Luokka:Inkerin historialliset luterilaiset seurakunnat]]
[[Luokka:Lomonosovin piiri]]
27 102

muokkausta