Ero sivun ”Höyhen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
sulkakin on höyhen, kookas ja tukeva sellainen |
lisää värityksestä lähteen kanssa |
||
Rivi 2:
'''Höyhen''' on kevyt sarveisaineesta muodostunut epiderminen uloke. Höyhenet muodostavat lintujen ruumiin ulkoisen peitteen ja ne koostuvat ruodosta ja sen molemmin puolin olevasta sarjasta höytyliistakkeita, joissa on höytysäikeitä, joissa puolestaan on tavallisesti hakasiin päättyviä väkäsiä, jotka limittyvät vieressä olevan höytyliistakkeen höytysäikeisiin ja liittävät höytyliistakkeet yhtenäiseksi hyödyksi.
Höyhen suojaa lintua kastumiselta ja kylmyydeltä
Höyhenpeitteen väritys muodostaa linnulle usein suojavärin saalistajia vastaan. Joskus väritys palvelee myös lintujen parittelussa tai muussa visuaalisessa viestinnässä. Höyhenten väritys voi olla [[pigmentti|pigmenteistä]] aiheutuvaa tai [[rakenteellinen väri|rakenteellista]]. Joitakin höyhenten pigmenttejä lintujen kehot tuottavat itse, mutta toisia lintujen täytyy saada ravinnossaan. Esimerkiksi [[flamingot|flamingojen]] höyhenten punainen väripigmentti tulee niiden karotenoidipitoisesta ravinnosta. Joissakin tapauksissa höyhenten väri saattaa muodostua usean tekijän yhteisvaikutuksena. Esimerkiksi vihreissä hyöhenissä on monesti sekä keltaista pigmenttiä että sininen rakenteellinen väritys, jotka yhdessä tuottavat vihreän värin.<ref name="tieku">{{Verkkoviite | Osoite = http://tieku.fi/elaimet/linnut/mista-lintu-saa-monenkirjavat-varinsa | Nimeke = Mistä lintu saa monenkirjavat värinsä? | Julkaisu = Tieteen Kuvalehti | Ajankohta = 09.04.2010 | Viitattu = 9.2.2016 }}</ref>
''Höytysäde'' on höyhenen ruodosta erkanevien haarakkeiden eli höytyliistakkeiden haaroja. Ne kiinnittyvät toisiinsa pienten väkästen avulla. Näin höyhenestä tulee tankea eli jäykkä.<ref>Uusi Suuri eläinkirja,Toinen osa – Nisäkkäät, linnut, WSOY, 2. p., 1970, s. 102–105. Lintujen iho ja höyhenpeite</ref>
| |||