Ero sivun ”Gravitaatiosäteily” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4:
[[Albert Einstein]]in [[einsteinin kenttäyhtälöt|kenttäyhtälöt]] kuvaavat matemaattisesti sitä, miten gravitaatioaallot syntyvät [[massa]]n ollessa [[kiihtyvyys|kiihtyvässä liikkeessä]] samalla tavoin kuin sähköopin [[Maxwellin yhtälöt]] kuvaavat [[sähkömagneettinen säteily|sähkömagneettisen säteilyn]] muodostumista [[sähkövaraus|sähkövarauksen]] kiihtyessä.
 
== Teho ==
Havaittavia gravitaatioaaltoja voi syntyä esimerkiksi [[pulsari]]en, [[neutronitähti]]en tai vastaavien suurimassaisten systeemien ollessa nopeasti kiihtyvässä liikkeessä.
 
Voidaan osoittaa että kun massat <math>m_1</math> ja <math>m_2</math> kiertävät toisiaan etäisyydellä <math>r</math>, systeemi säteilee gravitaatioaaltoja teholla
 
:<math>P = \frac{\mathrm{d}E}{\mathrm{d}t} = - \frac{32}{5}\, \frac{G^4}{c^5}\, \frac{(m_1m_2)^2 (m_1+m_2)}{r^5}</math> ,<ref name="GR">[http://www.eftaylor.com/exploringblackholes/GravWaves150909v1.pdf Gravitational Radiation] {{en}}</ref>
 
missä <math>G</math> on [[gravitaatiovakio]] ja <math>c</math> valonnopeus tyhjiössä. Miinusmerkki ilmaisee, että kyse on nimenomaan menetetystä energiasta. Ilmiön havaitsemisen vaikeutta kuvastaa se, että esimerkiksi Maapallon ja Auringon muodostamassa systeemissä, gravitaatioaaltoja syntyy vain noin 200 watin teholla.
 
== Havaitseminen ==