Ero sivun ”Korintti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee antiikin ajan kaupunkia. Korintti eli [[Kórinthos]] on myös nykyinen kaupunki.}}
{{Arkeologinen kohde
| nimi = Korintti
| alkuperäinen nimi = Κόρινθος
| kuva = Ancient Corinth. Temple of Apollo.jpg
| kuvateksti = Antiikin Korintin arkeologista aluetta.
| karttatekstin asettelu =
| karttapohja = Kreikka
| valtio = {{Kreikan lippu}} [[Kreikka]]
| paikkakunta = [[Archaía Kórinthos]], [[Kórinthos]], [[Korinthia]], [[Peloponnesos (alue)|Peloponnesos]]
| korkeus =
| pinta-ala m2 =
| pinta-ala km2 =
| tyyppi = kaupunki
| ajanjakso =
| huippukausi = noin 700 eaa.–146 eaa.<br/>44 eaa.–200 jaa.
| sivilisaatio =
| kulttuuri = [[antiikin Kreikka|antiikki]]
| valtakunta =
| alue =
| keskuskaupunki =
| merkitys =
| latd = 37
| latm = 54
| lats = 19
| latNS = N
| longd = 22
| longm = 52
| longs = 48
| longEW = E
| huomautukset =
}}
'''Korintti''' ({{k-grc|Κόρινθος|Korinthos}}; {{k-la|Corinthus}}; suomeksi joskus myös ''Korintto'', ''Korintos'') oli [[antiikin Kreikka|antiikin]] aikainen kaupunki [[Peloponnesos|Peloponnesoksen]] niemimaalla [[Kreikka|Kreikassa]].<ref name="Castrén">{{Kirjaviite | Tekijä=Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena | Luku=Korintti | Nimeke=Antiikin käsikirja | Sivu=275 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-1-12387-4}}</ref><ref name="Perseus">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.perseus.tufts.edu/hopper/artifact?object=Site&name=Corinth | Nimeke=Corinth | Julkaisu=Perseus | Viitattu=1.2.2016}}</ref><ref name="PECS">{{PECS | Nimi=corinth-1 | Nimeke=Corinth}}</ref> Se sijaitsi nykyisen [[Archaía Kórinthos|Archaía Kórinthoksen]] kylän paikalla noin kuusi kilometriä lounaaseen nykyisestä [[Kórinthos|Kórinthoksen]] kaupungista.<ref name="Pleiades">{{Verkkoviite | Osoite=http://pleiades.stoa.org/places/570182 | Nimeke=Corinthus/Korinthos | Julkaisu=Pleiades | Viitattu=1.2.2016}}</ref>
Korintti oli [[Kreikan arkaainen kausi|arkaaisella]] ja [[Kreikan klassinen kausi|klassisella kaudella]] yksi Kreikan merkittävimpiä kaupunkivaltioita ja kauppakaupunkeja erityisesti keskeisen sijaintinsa vuoksi. Kaupunki oli myös kooltaan yksi Kreikan suurimpia. [[Rooman valtakunta|Roomalaiset]] tuhosivat kaupungin vuonna 146 eaa. ja perustivat sen uudelleen siirtokuntanaan vuonna 44 eaa. Roomalaisella ajalla kaupunki toimi [[Achaea]]n provinssin pääkaupunkina ja nousi silloin uuteen kukoistukseen.
== Maantiede ==
[[Tiedosto:Ancient Corinth 1.jpg|thumb|left|320px|Antiikin Korintin arkeologinen alue.]]
Korintti sijaitsi strategisella paikalla noin 10 kilometriä lounaaseen [[Korintin kannas|Korintin kannaksesta]]. Sen kohdalla kohtasivat sekä kannasta pitkin että sen poikki kulkeva liikenne. Kaupungilla oli kaksi satamaa, [[Lekhaion]] [[Korintinlahti|Korintinlahden]] puolella noin 3 kilometrin päässä ja [[Kenkhreai]] [[Saroninlahti|Saroninlahden]] puolella noin 10 kilometrin päässä. Näin Korintti pystyi käymään kauppaa ja toimimaan laivastollaan sekä itään että länteen. Korintti hallitsi poikittaista liikennettä kannaksen yli ylläpitämällä sen poikki kulkenutta [[Diolkos]]ta eli laivojen vetotietä. Diolkoksen kummassakin päässä oli kaksi pienempää satamaa, Skhoinos ja Poseidona.<ref name="Perseus"/><ref name="PECS"/><ref name="ASCSA">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ascsa.edu.gr/index.php/excavationcorinth/corinth-history | Nimeke=Excavations in the Ancient Corinth: History & Timeline | Julkaisija=The American School of Classical Studies at Athens | Viitattu=3.2.2016}}</ref>
Kaupungin eteläpuolella sijaitsi sen korkea [[akropolis]] eli linnavuori [[Akrokorintti]], joka on suurin kaikista kreikkalaisista linnavuorista. Akrokorintti oli suojattu kolmitasoisilla muureilla ja siellä oli vesilähde, minkä johdosta se oli voimakas linnoitus ja usein avain koko Peloponnesoksen hallintaan. Kaupunki ja Akrokorintti oli yhdistetty Lekhaionin satamaan pitkillä muureilla [[antiikin Ateena|Ateenan]] ja [[Pireus|Pireuksen]] yhdistäneiden kuuluisampien [[Pitkät muurit|Pitkien muurien]] tavoin. Muurit ympäröivät laajan alueen, joka oli suurempi kuin klassisen kauden Ateenan muurien ympäröimä alue.<ref name="Perseus"/>
Korintin hallussa ollut alue ulottui lännessä [[Nemea]]an, idässä kannaksen poikki [[Krommyon]]iin, etelässä [[Epidauros|Epidauroksen]] ja [[Mykene]]n rajoille ja pohjoisessa [[Perachóra|Peraioniin]].<ref name="PECS"/> Korintin alaisuuteen kuului muun muassa [[Isthmia]] ja sen [[Poseidonin temppeli (Isthmia)|Poseidonin pyhäkköalue]].
== Historia ==
=== Esihistoria ===
Korintin paikka on ollut asuttu varhaiselta [[neoliittinen kausi|neoliittiselta kaudelta]] lähtien. Varhaisimmat löydöt ovat ajalta 6500–5750 eaa. Paikka oli edelleen asuttu koko [[pronssikausi|pronssikauden]] ajan. Kreikkalaisen perinteen mukaan Korintin alkuperäinen nimi oli ''Efyra''. [[Kreikkalainen mytologia|Kreikkalaisessa mytologiassa]] nimi oli peräisin samannimiseltä jumalattarelta, joka myytin mukaan perusti sen. Nimi ''Korinthos'' oli myyteissä peräisin Korinthokselta, jota myös pidettiin kaupungin perustajana ja kuninkaana. Nimi on hyvin vanha, sillä se on ''-inthos''-päätteineen alkuperältään esikreikkalainen ja peräisin kreikkalaisten tuloa edeltäneiltä [[pelasgit|pelasgeilta]].<ref name="Castrén"/><ref name="Perseus"/><ref name="PECS"/><ref name="ASCSA"/><ref name="EK">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.historyfiles.co.uk/KingListsEurope/GreeceCorinth.htm | Nimeke=Corinth (Ephyra) | Julkaisu=European Kingdoms: Ancient Greece | Viitattu=3.2.2016}}</ref>
[[Mykeneläinen kulttuuri|Mykeneläisellä]] pronssikaudella Korintin alue jäi sen mahtavamman naapurin [[Argos (kaupunki)|Argoksen]] varjoon. [[Homeros|Homeroksen]] ''[[Ilias|Iliaan]]'' [[Laivaluettelo]]ssa Korintti mainitaan kuitenkin vauraana kaupunkina.<ref name="Castrén"/><ref name="Perseus"/> Mykeneläiselle kaudelle sijoittuvassa mytologiassa Korintin kuninkaisiin kuuluvat muun muassa [[Kreon]], [[Sisyfos]] ja [[Glaukos (Sisyfoksen poika)|Glaukos]]. Korintti liittyy myös muun muassa taruihin [[Bellerofon]]ista ja [[Pegasos|Pegasoksesta]] sekä [[Medeia]]sta.<ref name="EK"/><ref name="Castrén"/> Korintin mykeneläiset kuninkaat ajoitetaan kuvitteellisessa kronologiassa noin vuosille 1230–1000 eaa.<ref name="EK"/>
[[Tiedosto:20090731 korinthos10.jpg|thumb|left|260px|Antiikin Korintin arkeologista aluetta: Lekhaionin tie, taustalla [[Akrokorintti]].]]
Alkuvaiheessa Korintin alueen asutus koostui erillisistä hajallaan olleista kylistä.<ref name="CCP-GreekCity">{{Verkkoviite | Osoite=http://corinth.sas.upenn.edu/greekhistory.html | Nimeke=Greek city, pre-146 BC | Julkaisu=The Corinth Computer Project | Viitattu=3.2.2016}}</ref> Varsinainen Korintin kaupunki vaikuttaa perustetun 900-luvulla eaa. Se syntyi Akrokorintin pohjoispuolelle. Perinteen mukaan kaupungin perustivat [[doorilaiset]], mahdollisesti argoslaiset, sen jälkeen kun doorilaiset olivat valloittaneet alueen noin 1000 eaa. Kaupunkia hallitsivat alun perin kuninkaat, myöhemmin [[oligarkia|oligarkit]], joista merkittävin suku olivat aiemmin itsekin kuninkaina toimineet [[Bakkhiadit]].<ref name="Castrén"/><ref name="Perseus"/><ref name="PECS"/><ref name="ASCSA"/><ref name="EK"/>
=== Arkaainen aika ===
Bakkhiadien johdolla Korintista kehittyi [[Kreikan arkaainen kausi|arkaaisella kaudella]] 700-luvulla ja 600-luvun eaa. alkupuolella keskeinen kauppakaupunki, merivalta ja siirtokuntien perustaja, ja kaupungista tuli vähitellen yksi Kreikan merkittävimmistä [[kaupunkivaltio]]ista.<ref name="Castrén"/><ref name="Perseus"/><ref name="ASCSA"/>
Korintissa tuotettiin omintakeista niin kutsuttua korinttilaista keramiikkaa sekä muun muassa kehitettiin keramiikan [[mustakuviotekniikka]].<ref name="Castrén"/><ref name="CCP-GreekCity"/> Korintti oli myös merkittävä laivanrakennuksen keskus. [[Thukydides|Thukydideen]] mukaan korinttilaiset rakensivat ensimmäisinä [[kolmisoutu]]ja 700-luvulla eaa.<ref>Thukydides: ''Peloponnesolaissota'' I.13.2–5.</ref> Varhaisimmat merkittävämmät rakennusjäänteet kaupungissa ovat noin 600-luvulta eaa. peräisin olevat [[Apollonin temppeli (Korintti)|Apollonin temppelin]] varhaisimman vaiheen jäänteet.<ref name="PECS"/>
Oligarkia vaihtui [[tyrannia]]an vuonna 657/656 eaa., kun [[Kypselos]] nousi ensimmäiseksi tyranniksi. Bakkhiadit, joihin kuului tuolloin muun muassa [[Demaratos (korinttilainen)|Demaratos]], ajettiin kaupungista. Kypselosta seurasi tyrannina hänen poikansa [[Periandros]] vuonna 627/625 eaa. Korintin tyrannia on merkittävimpiä esimerkkejä varhaisesta kreikkalaisesta tyranniasta.<ref name="EK"/><ref name="Martin">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Perseus%3Atext%3A1999.04.0009%3Achapter%3D6%3Asection%3D17 | Tekijä=Martin, Thomas R. | Nimeke=Tyranny at Corinth | Julkaisu=An Overview of Classical Greek History from Mycenae to Alexander | Julkaisija=Perseus | Viitattu=3.2.2016}}</ref> Tyrannian kautta voidaan pitää kaupungin suuruuden aikana. Tyrannit jatkoivat aiempaa politiikkaa, kuten kaupan kehittämistä ja siirtokuntien perustamista.<ref name="Martin"/><ref name="Castrén"/><ref name="Perseus"/> Korintin perustamiin siirtokuntiin kuuluvat muun muassa [[Korfu|Korkyra]] (nykyinen Korfu), [[Lefkas|Leukas]], [[Syrakusa]], [[Ambrakia]], [[Apollonia (Illyria)|Apollonia]], [[Epidamnos]] ja [[Potidaia]].<ref name="Dimos-Istoria">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.korinthos.gr/el/%CE%93%CE%B9%CE%B1%CF%84%CE%BF%CE%BD%CE%95%CF%80%CE%B9%CF%83%CE%BA%CE%AD%CF%80%CF%84%CE%B7/%CE%99%CF%83%CF%84%CE%BF%CF%81%CE%AF%CE%B1%CF%84%CE%B7%CF%82%CE%A0%CF%8C%CE%BB%CE%B7%CF%82/tabid/84/Default.aspx | Nimeke=Ιστορία της Πόλης | Julkaisija=Δήμος Κωρινθἰων | Viitattu=3.2.2016}}</ref>
[[Tiedosto:Terracotta da corinto, due fanciulle che giocano a ephedrismos, fine IV-inizio III sec. ac..JPG|thumb|right|140px|Korinttilainen terrakottapatsas, 300-luvun eaa. loppu tai 200-luvun eaa. alku.]]
Lopulta Periandros menetti kannatustaan julmuutensa vuoksi, mutta kykeni pysymään vallassa kuolemaansa vuoteen 585 eaa. saakka. Periandrosta seurasi tyrannina hänen sukulaispoikansa [[Psammetikhos (Korintti)|Psammetikhos]] eli Kypselos II, mutta tämän kausi jäi lyhyeksi, sillä hänet murhattiin vuonna 582 eaa. Näin tyrannia oli kukistettu.<ref name="EK"/> Tämän jälkeen Korinttia hallitsi maltillinen oligarkia, jossa valta oli kahdeksalla hallintovirkamiehellä (''probuloi'') ja 80 miehen neuvostolla (''bule''), perustuen kaupungin kahdeksaan heimoon.<ref name="Martin"/><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Rhodes, P. J. | Nimeke=The Greek City States: A Source Book | Selite=2. painos | Julkaisija=Cambridge University Press | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 1139462121 | Sivu=51 | www=https://books.google.fi/books?id=ExTD53kd1JoC&pg=PA51}}</ref>
=== Klassinen ja hellenistinen aika ===
[[Persialaissodat|Persialaissotien]] aikana 400-luvun eaa. alkupuolella kaupungilla oli suuri merkitys, koska sillä oli paitsi keskeinen sijainti myös suuri laivasto.<ref name="Castrén"/> Vuonna 480 eaa. perustettua kreikkalaisten kaupunkien liittoa [[Persia]]a vastaan kutsutaan [[Korintin liitto|Korintin liitoksi]].<ref name="Castrén-KorintinLiitto">{{Kirjaviite | Tekijä=Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena | Luku=Korintin liitto | Nimeke=Antiikin käsikirja | Sivu=274 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-1-12387-4}}</ref> Sodan jälkeen kaupungin merkitys väheni [[antiikin Ateena|Ateenan]] noustessa. [[Peloponnesolaissota|Peloponnesolaissodassa]] Korintti oli liittoutunut [[Sparta]]n kanssa Ateenaa vastaan.<ref name="Perseus"/><ref name="PECS"/> Eräs sodan alkusyistä oli se, että Korkyra kapinoi entistä emämaataan Korinttia vastaan Ateenan avustuksella. Korintin ympäröinyt muuri rakennettiin 400-luvulla eaa.<ref name="CCP-GreekCity"/>
Peloponnesolaissodan jälkeen Korintti kääntyi Ateenan puolelle Spartaa vastaan niin kutsutussa [[Korintin sota|Korintin sodassa]] vuosina 395–387 eaa. Sodan aikana vuonna 392 eaa. Korintin oligarkkinen hallinto korvattiin [[antiikin demokratia|demokraattisella]], mutta oligarkia palautettiin pian sodan jälkeen vuonna 386 eaa. [[Timofanes]] yritti nousta tyranniksi vuonna 365 eaa., mutta hänen veljensä [[Timoleon]] vastusti tätä, ja lopulta Timofanes murhattiin.<ref name="EK"/>
[[Khaironeian taistelu]]n jälkeen vuonna 338 eaa. Korintti jäi muun Kreikan tavoin [[Makedonian valtakunta|Makedonian]] vallan alle. Vuonna 338 eaa. kreikkalaiset kaupunkivaltiot perustivat Makedonian [[Filippos II]]:n johdolla uuden [[Persia]]n vastaisen [[Korintin liitto|Korintin liiton]], jonka kokoontumispaikka kaupungista tuli. Samalla sinne perustettiin makedonialainen varuskunta.<ref name="Castrén"/><ref name="Castrén-KorintinLiitto"/><ref name="Perseus"/> 300-luvulla eaa. kaupunginmuurit ulotettiin myös Lekhaionin satamaan saakka.<ref name="CCP-GreekCity"/>
Korintti järjesti [[Isthmian kisat|Isthmian kisoja]] sen alaisuuteen kuuluneessa [[Isthmia]]ssa.<ref name="Perseus-Isthmia">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.perseus.tufts.edu/hopper/artifact?name=Isthmia&object=site | Nimeke=Isthmia | Julkaisu=Perseus | Viitattu=3.2.2016}}</ref> Satamakaupunkina ja [[Afrodite]]n kulttikeskuksena kaupunki tunnettiin huonomaineisena, ja siellä kerrotaan olleen paljon prostituoituja.<ref name="Dimos-Istoria"/> Hellenistisenä aikana 300-luvulla eaa. kaupungissa vaikutti muun muassa tunnettu [[kyynikot|kyynikko]] [[Diogenes Sinopelainen|Diogenes]].
[[Tiedosto:Robert-fleury-Le Dernier Jour de Corinthe.jpg|thumb|right|240px|Tony Robert-Fleury, ''Le Dernier Jour de Corinthe'' (Korintin viimeinen päivä), 1870.]]
[[Tiedosto:Ancient Corinth - Northwest Shops.jpg|thumb|right|240px|Roomalaisen Korintin raunioita.]]
[[Aratos Sikyonilainen]] valloitti kaupungin makedonialaisilta vuonna 243 eaa. Tämän jälkeen kaupunki liittyi [[Akhaian liitto]]on. Vuonna 197 eaa. Korintista tuli liiton pääkaupunki, ja vuonna 148 eaa. kaupunki oli johtavia voimia liiton taistelussa [[Rooman valtakunta|Roomaa]] vastaan.<ref name="EK"/> Rooma kukisti Akhaian liiton vuonna 146 eaa. ja roomalaisen kenraali [[Lucius Mummius Achaicus|Mummiuksen]] armeija tuhosi koko Korintin. Kaikki kaupungin miespuoliset asukkaat surmattiin ja naiset ja lapset myytiin orjiksi. Tämän jälkeen kaupungin paikka säilyi lähes autiona sata vuotta. Maanviljelysmaat vuokrattiin ''ager publicus'' -periaatteella kahden vuoden välein.<ref name="Perseus"/><ref name="PECS"/><ref name="ASCSA"/><ref name="CCP-GreekCity"/> Isthmian kisojen järjestäminen siirtyi väliaikaisesti [[Sikyon]]in vastuulle.<ref name="Perseus-Isthmia"/>
=== Roomalainen aika ===
Kaupunki syntyi uudelleen kun [[Julius Caesar]] perusti paikalle ''Colonia Laus Iulia Corinthiensis'' -nimisen kolonian eli siirtokunnan vuonna 44 eaa. Siirtokuntaan muutti alussa 16 000 asukasta. Tämän jälkeen kaupunki nousi vähitellen uuteen kukoistukseen. Kaupungista tehtiin roomalaisen [[Achaea]]n provinssin pääkaupunki. Ensimmäisellä vuosisadalla jaa. kaupunkia rakennettiin laajasti, ja sinne tehtiin muun muassa uusi [[agora]] eli [[forum]] sekä useita temppeleitä, kylpylöitä ja teattereita.<ref name="Perseus"/><ref name="PECS"/><ref name="ASCSA"/> [[Vespasianus|Vespasianuksen]] aikana noin vuonna 70 jaa. alueelle perustettiin myös toinen siirtokunta, ''Colonia Iulia Flavia Augusta Corinthiensis''.<ref name="CCP-GreekCity"/>
Roomalaisesta Korintista tuli myös merkittävä [[varhaiskristillisyys|varhaiskristillinen]] keskus. Apostoli [[Paavali]] vaikutti kaupungissa noin puolen vuoden ajan noin vuonna 52 eaa.<ref name="ASCSA"/><ref name="CultMin-Bema">{{Verkkoviite | Osoite=http://odysseus.culture.gr/h/2/gh251.jsp?obj_id=20964 | Nimeke=Βήμα Αποστόλου Παύλου (Ρωμαϊκής Αγοράς) | Julkaisija=Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού | Viitattu=3.2.2016}}</ref> ja kirjoitti myöhemmin sen seurakunnalle niin kutsutut Korinttilaiskirjeet eli [[Ensimmäinen kirje korinttilaisille|Ensimmäisen]] ja [[Toinen kirje korinttilaisille|Toisen kirjeen korinttilaisille]]. Korintissa kehittyi niin kutsuttu [[korinttilainen pylväsjärjestelmä]], joka oli kolmas keskeisistä kreikkalaisista pylväsjärjestelmistä.<ref name="Dimos-Istoria"/><ref name="Dimos-Istoria2">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.korinthos.gr/el/%CE%93%CE%B9%CE%B1%CF%84%CE%BF%CE%BD%CE%95%CF%80%CE%B9%CF%83%CE%BA%CE%AD%CF%80%CF%84%CE%B7/%CE%99%CF%83%CF%84%CE%BF%CF%81%CE%AF%CE%B1%CF%84%CE%B7%CF%82%CE%A0%CF%8C%CE%BB%CE%B7%CF%82/%CE%99%CF%83%CF%84%CE%BF%CF%81%CE%B9%CE%BA%CE%BF%CE%AF%CE%A7%CF%81%CF%8C%CE%BD%CE%BF%CE%B9/tabid/223/Default.aspx | Nimeke=Ιστορικοί Χρόνοι | Julkaisija=Δήμος Κωρινθἰων | Viitattu=3.2.2016}}</ref>
Korintti säilyi merkittävänä kaupunkina myöhäisantiikin ajalle saakka. Barbaarit tuhosivat kaupunkia 200- ja 300-luvuilla jaa. Se kärsi tuhoja erityisesti [[Alarik]]in johtamien [[visigootit|visigoottien]] hyökkäyksessä vuonna 395 eaa. Lisäksi alueella oli suuret maanjäristykset vuosina 375 ja 521. Vuonna 542 puolet hengissä säilyneestä väestöstä kuoli kulkutautiin. 500-luvulla Korinttia hävittivät myös slaavit.<ref name="Castrén"/><ref name="Perseus"/><ref name="ASCSA"/>
=== Myöhempi historia ja kaivaukset ===
[[Tiedosto:Corinth_excavation_view_1898.jpg|thumb|right|240px|Amerikkalaisten suorittamia Korintin arkeologisia kaivauksia vuonna 1898.]]
[[Bysantin valtakunta|Bysanttilaisella]] ja [[Osmanien valtakunta|osmanivallan ajalla]] asutus taantui. Akrokorintti säilyi kuitenkin merkittävänä linnoituksena. Linnavuoren turkkilaiset antautuivat Kreikan armeijalle vuonna 1822, ja alueesta tuli osa uutta Kreikan valtiota. Alueella oli suuri maanjäristys vuonna 1858, jolloin kaupungin antiikin ajalta periytynyt paikka hylättiin.<ref name="Dimos-Istoria"/> Uusi [[Korintti|Korintin]] eli Kórinthoksen kaupunki perustettiin Korintinlahden rannalle noin kuusi kilometriä koilliseen vanhasta paikasta. Vanhan Korintin paikalle jäi pienempi asutus, joka tunnetaan nykyisin [[Archaía Kórinthos|Archaía Kórinthoksen]] kylänä.
Kaupungin arkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 1886 [[Wilhelm Dörpfeld]]in johdolla. Vuodesta 1896 kaivauksia on suorittanut [[American School of Classical Studies at Athens]] eli Yhdysvaltain arkeologinen koulu Ateenassa.<ref name="Perseus"/>
== Rakennukset ja löydökset ==
Suurin osa Korintin kaupungin raunioista on peräisin roomalaiselta ajalta, jolloin kaupunki rakennettiin uudelleen. Varhaisemman, roomalaisten tuhoaman kaupungin agoran arvellaan olleen samalla paikalla kuin roomalaisen ajan agora. Varhaisemmista rakennuksista säilyivät roomalaiselle ajalle samalla paikalla muun muassa [[Apollonin temppeli (Korintti)|Apollonin temppeli]], [[Etelästoa (Korintti)|Etelästoa]], [[Asklepieion (Korintti)|Asklepieion]], [[Korintin teatteri|teatteri]] sekä [[Peirenen lähde|Peirenen]] ja [[Glauken lähde]]kaivot, sillä niistä oli säilynyt tarpeeksi, jotta ne kunnostettiin. Akrokorintin rauniot puolestaan ovat pääosin vielä myöhemmältä ajalta, bysanttilaiselta keskiajalta ja osmanivallan ajalta, jolloin sitä käytettiin edelleen linnoituksena. Kaupungin rakennukset oli pääosin tehty paikallisesta kalkkikivestä.<ref name="PECS"/>
Arkeologisella alueella toimii [[Korintin arkeologinen museo]], jossa on alueelta löydettyä esineistöä.
=== Akropolis eli yläkaupunki ===
[[Tiedosto:Corinth, Acrocorinth.jpg|thumb|right|240px|[[Akrokorintti|Akrokorintin]] keskiaikaisia linnoituksia.]]
{{Pääartikkeli|[[Akrokorintti]]}}
Korintin linnavuori tunnettiin nimellä Akrokorintti. Homeros käytti siitä kaupungin vanhaa nimeä Efyra.<ref name="Castrén-Efyra">{{Kirjaviite | Tekijä=Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena | Luku=Efyra | Nimeke=Antiikin käsikirja | Sivu=142 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-1-12387-4}}</ref> Vuorella on linnoitusten jäänteitä kaikista sen historian vaiheista. Laajemmin vuori linnoitettiin ensimmäisen kerran arkaaisella kaudella 600-luvun eaa. lopulla tai 500-luvun eaa. alkupuolella. Klassisella kaudella 300-luvulla eaa. vuorelle rakennettiin laajat, noin 2,5 kilometriä pitkät muurit. Viimeisen vaiheen linnoitus koostuu kolmesta sisäkkäisestä muurista.
Klassisella ja hellenistisellä kaudella yläkaupungin merkittävimpiin rakennuksiin kuului [[Afroditen temppeli (Korintti)|Afroditen temppeli]]. Se oli rakennettu alun perin 600-luvulla eaa. ja uudelleen 400-luvulla eaa. Sen lisäksi linnavuorella oli lukuisia muita pyhäkköjä.
=== Alakaupunki ===
'''Agora'''
[[Tiedosto:Ancient Corinth - Bema.jpg|thumb|right|240px|Agoran bema eli puhujankoroke.]]
Roomalaisaikaisen, pääosin ensimmäisellä vuosisadalla rakennetun kaupungin keskus oli [[agora]] eli [[forum]], jonka koko oli noin 160 x 80 metriä. Se oli reunustettu erilaisilla liiketiloilla ja julkisilla rakennuksilla. Agoran pohjoislaitaa reunusti [[Luoteisstoa]] (joskus Pohjoisstoa), jonka pituut oli noin 101 metriä. Etelälaidalla sijaitsi [[Etelästoa (Korintti)|Etelästoa]], jonka pituus oli noin 164 metriä. Siihen liittyi lukuisia muita rakennuksia, joissa oli muun muassa erilaisia virkamiesten toimitiloja. Etelästoan edessä oli bema eli puhujankoroke, jossa perimätiedon mukaan myös apostoli Paavalia syytettiin; tämän vuoksi paikalle rakennettiin bysanttilaisella ajalla kirkko.<ref name="CultMin-Bema"/>
Agoran itälaidalla sijaitsi [[Juliusten basilika]]. Länsilaidalla oli Babbiuksen rotunda sekä suuri joukko pieniä temppeleitä: pohjoisesta etelään lukien [[Hermes|Hermeen]], [[Apollon]]in, [[Poseidon]]in ja [[Herakles|Herakleen]] temppelit sekä Pantheon ja [[Venus|Venus Fortunan]] temppeli. Agoran keskellä oli alttari.
'''[[Apollonin temppeli (Korintti)|Apollonin temppeli]]'''
[[Tiedosto:Temple of Apollo in Corinth 1.jpg|thumb|right|240px|[[Apollonin temppeli (Korintti)|Apollonin temppeli]].]]
Agoran pohjoispuolella niin sanotulla temppelikukkulalla sijaitsi alakaupungin merkittävin temppeli, [[Apollonin temppeli (Korintti)|Apollonin temppeli]]. Se rakennettiin alun perin 600-luvun eaa. alkupuolella ja se tuhoutui noin vuonna 580 eaa. Uusi temppeli, jonka rauniot ovat paikalla edelleen, rakennettiin noin vuonna 560–540 eaa. Se oli peripteraalitemppeli, jossa oli 6 x 15 pylvästä, ja edusti [[doorilainen pylväsjärjestelmä|doorilaista tyyliä]]. Temppelin koko oli noin 21 x 53 metriä.<ref name="PECS"/><ref name="ASCSA"/>
'''Lekhaionin tie ja muut kadut'''
Lekhaionin tie oli Korintin pohjois-eteläsuuntainen pääkatu ja Caesarin perustaman roomalaisen kolonian [[asemakaava]]n ''cardo maximus''. Sen pituus oli noin kolme kilometriä ja se johti agoralta [[Korintinlahti|Korintinlahden]] rantaan [[Lekhaion]]in satamaan. Tien alkupisteessä agoran pohjoislaidalla oli Propylon eli porttirakennus. Tie kivettiin kalkkikivilaatoilla keisari [[Vespasianus|Vespasianuksen]] aikana ja se oli käytössä 1200-luvulle saakka. Tietä on kaivettu esiin noin 107 metrin matkalta.<ref name="Castrén"/><ref name="CCP-LechaionRoad">{{Verkkoviite | Osoite=http://corinth.sas.upenn.edu/ad150lechaionrd.html | Nimeke=Lechaion Road | Julkaisu=The Corinth Computer Project | Viitattu=3.2.2016}}</ref>
Itä-länsisuunnassa kaupungissa kulkivat roomalaisen asemakaavan ''decumanus''-kadut.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://corinth.sas.upenn.edu/ad150decumani.html | Nimeke=Decumani | Julkaisu=The Corinth Computer Project | Viitattu=3.2.2016}}</ref>
'''Lähdekaivot'''
[[Tiedosto:The Fountain of Peirene, Corinth, Greece (16155235930).jpg|thumb|right|240px|[[Peirene lähde|Peirenen lähteen]] lähdekaivorakennus.]]
[[Peirenen lähde]] oli kreikkalaisessakin mytologiassa esiintyvä lähde, joka sijaitsi agoran pohjoislaidalla Lekhaionin tien alkupään itäpuolella. Roomalaisella ajalla paikalle rakennettiin suurikokoinen lähdekaivorakennus. Toinen keskeinen lähde agoran läheisyydessä oli samoin mytologiaan kytkeytynyt [[Glauken lähde]].
'''Muut agoran ympäristön rakennukset'''
[[Tiedosto:Ancient Corinth - Temple E.jpg|thumb|right|240px|[[Octavian temppeli]] eli Temppeli E.]]
Agoran länsipuolella sijaitsi [[Octavian temppeli]]ksi oletettu rakennus, johon viitataan tutkimuksessa myös nimellä Temppeli E. Siinä oli kaksi rakennusvaihetta. Ensimmäinen, doorilaista tyyliä edustanut temppeli oli [[Augustus|Augustuksen]] tai [[Caligula]]n ajalta. Myöhempi temppeli edusti [[korinttilainen pylväsjärjestelmä|korinttilaista tyyliä]]. Temppeli oli ympäröity pylväspihalla, jonka koko oli noin 125 x 80 metriä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://corinth.sas.upenn.edu/ad150templee.html | Nimeke=Temple E | Julkaisu=The Corinth Computer Project | Viitattu=3.2.2016}}</ref>
Agoran luoteiskulman lähellä heti Glauken lähteen itäpuolella sijaitsi niin kutsuttu [[Temppeli C (Korintti)|Temppeli C]], jota on ehdotettu muun muassa [[Hera (mytologia)|Hera Akraian]] temppeliksi. Myös se oli rakennettu Augustuksen ajalla. Temppeli edusti doorilaista tyyliä ja oli se oli myös ympäröity pylväspihalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://corinth.sas.upenn.edu/ad150templec.html | Nimeke=Temple C | Julkaisu=The Corinth Computer Project | Viitattu=3.2.2016}}</ref>
Etelästoan eteläpuolella sijaitsi [[Eteläinen basilika]]. Agoran pohjoispuolella Lekhaionin tien varrella hieman alempana sijaitsivat muun muassa niin kutsuttu [[Lekhaionin tien basilika]] länsipuolella sekä Apollonin peribolos ja Eurykleen kylpylä itäpuolella.
'''Pohjoinen agora'''
Pohjoinen agora sijaitsi keskusta-alueen pohjoisosassa temppelikukkulan pohjois- ja Lekhaionin tien länsipuolella. Se rakennettiin ensimmäisen vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla. Se muodostui suuresta [[peristyyli]]pihasta, jonka koko oli noin 58 x 58 metriä. Sisäpuolella pihaa reunusti doorilainen pylväikkö. Ympäröineessä rakennuksessa oli 50 huonetta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://corinth.sas.upenn.edu/ad150nmarket.html | Nimeke=North Market | Julkaisu=The Corinth Computer Project | Viitattu=3.2.2016}}</ref>
'''Teatterit ja areenat'''
[[Korintin teatteri]] sijaitsi keskusta-alueen luoteisosassa. Sen eteläpuolella sijaitsi pienempi [[Odeion (Korintti)|Odeion]] eli musiikkiteatteri. Noin 1,2 kilometriä agoralta koilliseen sijaitsi [[amfiteatteri]].<ref name="CultMin">{{Verkkoviite | Osoite=http://odysseus.culture.gr/h/3/gh3530.jsp?obj_id=2388 | Nimeke=Αρχαία Κόρινθος | Julkaisija=Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού | Viitattu=3.2.2016}}</ref>
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Ancient Corinth|Korintti}}
[[Luokka:Korintti|*]]
| |||