Ero sivun ”Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p per pyyntö, replaced: http://www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/veistossivu.html → http://taidemuseo.hel.fi/suomi/veisto/veistossivu.html (2) using AWB |
|||
Rivi 129:
Vasemmisto suhtautui torjuvasti Mannerheimin patashankkeeseen jo ennen kilpailuja. Kilpailussa oli kyse toimeksiannon takaaman huomion lisäksi ammatin sisäisestä hierarkiasta. Aimo Tukiainen huomautti ''Sosialidemokraatin'' haastattelussa omista [[työväenluokka]]isista taustoistaan. Hän selitti toimivansa tehtävässään ammattimiehen tavoin. Tukiaisen on korostettu suhtautuneen tehtävään tarkkojen odotusten sanelemana toimeksiantona, mutta kuvanveistäjä painotti myös halunneensa kuvata Mannerheimin muiden yläpuolelle nousevana johtajana.<ref name= lindg />
Kritiikki otti Tukiaisen luonnoksen (1954) positiivisesti vastaan, mutta vuonna 1960 nuori kriitikko- ja taitelijapolvi torjui teoksen sekä poliittisista että esteettisistä syistä. Arveltiin, että [[Unkarin kansannousu|vuoden 1956 Budapestin tapahtumat]], joissa oli kadonnut Stalinin patsaita, sekä Neuvostoliitossa alkanut [[Henkilöpalvonta_(politiikka)#Stalin|Stalin-kultin]] purkaminen saattoivat heittää kiusallisen varjon Mannerheimin [[henkilökultti]]in. Suurmiesten palvonta koettiin yleisesti Euroopassa demokratian vastaisena ilmiönä.<ref name= lindg />
''Mannerheimin ratsastajapatsaan'' eleetön realismi on nähty harkittuna [[Poliittinen korrektius|poliittisena korrektiutena]]. Vaikka teoksesta puuttuu näyttävä [[Retoriikka|retorinen ele]], eleettömyys korostaa myös kyseenalaistamatonta johtajuutta. Teos on sidottu sijoituspaikan historiallisiin merkityksiin, sekä korkeaan jalustaan. Jalusta korostaa myös vanhojen käytösoppaiden tapaan korkea-arvoisen henkilön tarvitsevan laajan privaatin tilan.<ref name= lindg />
| |||