Ero sivun ”Henrikin Liivinmaan kronikka” versioiden välillä

| kuvateksti = Sivu ''Codex Zamoscianuksesta'', Liivinmaan kronikan alkuperäisen käsikirjoituksen pohjalta tehdystä vanhimmasta säilyneestä kopiosta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ai.ee/?pid=2610&pageHeader=Henry%20of%20Livonia%20Conference | Nimeke =Henry of Livonia Conference | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tallinna Ülikooli Ajaloo Instituut | Viitattu = 29.4.2010 | Kieli = {{en}}}} {{vanhentunut linkki}}</ref>

| isbn-suomi = ISBN 951-746-521-1

'''Henrikin Liivinmaan kronikka''' ({{k-la|Heinrici chronicon Livoniae}}) on [[1200-luku|1200-luvulla]] kirjoitettu [[kronikka]], joka on [[Novgorodin ensimmäinen kronikka|Novgorodin ensimmäisen kronikan]] ja [[Liivinmaan riimikronikka|Liivinmaan riimikronikan]] ohella merkittävimpiä [[Baltia]]n varhaiskeskiajan historian lähteitä. Toisaalta se heijastelee [[ristiretki]]aatetta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lituanus.org/1990_1/90_1_02.htm | Nimeke =Charesteristics of Warfare in the Times of Henry of Livonia and Balthasar Russow | Tekijä =Andres Kasekamp | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Lithuanian Quarterly Journal of Arts and Sciences | Ajankohta =1990 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 29.4.2010 | Kieli ={{en}} }}</ref>, toisaalta se kertoo Baltian yhteiskunnallisista oloista ja käännytyksestä [[kristinusko]]on 1200-luvun alussa. Alkuperäinen teos oli kirjoitettu [[latina]]ksi. Teos oli ilmeisesti laadittu [[paavi]]n edustajia varten kuvaukseksi [[Liivinmaa]]lle suunnatuista [[Ristiretket Baltiaan|ristiretkistä]]. Tarkoituksena oli erityisesti esittää piispa [[Albert von Buxhövden]]in toimet hyvässä valossa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.historia.lv/alfabets/I/In/Indrika%20hronika/encik/indr_hr_lpe.htm | Nimeke =Indriķa hronika | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = 6.11.2002 | Julkaisija = | Viitattu = 29.4.2010 | Kieli ={{lv}} }}</ref>.

[[Kuva:Liivkron.jpg|left|thumb|Suomenkielisen teoksenSuomennoksen kansi.]]

Kronikan käsikirjoituksessa ei mainita kirjoittajan nimeä. Tästä huolimatta tutkijat ovat olleet lähes yksimielisiä siitä, että teoksen on kirjoittanut kronikassa usein esiintyvä ''Henricus de Lettis''. Henrikin itsensä mukaan hän oli lättiläisten pappi (''Lettorum ministor'') tai pappi ja tulkki ''Henricus de Lettis''. Ei sen sijaan ole täyttä selvyyttä siitä, viittaako lisänimi ”Lättiläinen” Henrikin kansallisuuteen vai pelkästään toiminta-alueeseen lähetyssaarnaajana. Kronikan ensimmäisen painetun version vuonna 1740 julkaissut [[Daniel Gruber]] piti Henrikiä [[latvialaiset|latvialaisena]], mutta 1800-luvulla useat saksalaiset tutkijat alkoivat pitää häntä saksalaisena, ja myöhemmän tutkimuksen valtavirta on asettunut tämän oletuksen puolelle. Tässä vaiheessa myös nimen saksankielinen muoto korjattiin Gruberin käyttämästä muodosta ''Heinrich der Lette'' (lättiläinen Henrik) muotoon ''Heinrich von Lettland'' (Lätinmaan Henrik). Todisteina Henrikin saksalaisuuden puolesta on pidetty sitä, että kronikassa viitataan useasti saksalaisiin sanalla ''nos'' (”me”) ja että kronikan mukaan Henrikillä oli kehno [[Lätin kieli|lätin kielen]] taito. Latvialainen tutkija [[Arvēd Švābe]] piti kuitenkin vuonna 1938 kirjoittamassaan artikkelissa Henrikiä latvialaisena.<ref name="zetterberg">Seppo Zetterberg: Henrik ja hänen Liivinmaan kronikkansa, s. 29–32, 35–36. Teoksessa ''Henrikin Liivinmaan kronikka'' (suom. Maijastiina Kahlos & Raija Sarasti-Wilenius). SKS, Helsinki 2003.</ref>

Liivinmaan kronikan alkuperäinen käsikirjoitus on hävinnyt. Teoksesta tunnetaan kuitenkin 16 käsikirjoituksen kopiota, joista viisi on kopiota alkuperäisestä teoksesta. Näistä vanhin on ''Codex Zamoscianus''. Kyseessä on 1300-luvun alussa<ref name="TCC">{{Kirjaviite | Tekijä = Alan V. Murray | Nimeke = The Clash of Cultures on the Medieval Baltic Frontier | Vuosi =2009 | Luku = | Sivu = 230 | Selite = | Julkaisupaikka =Surrey | Julkaisija =Ashgate Publishing Limited | TunnisteIsbn = ISBN 978-0-7546-6483-3 | www =http://books.google.fi/books?id=5kv599Lb04UC | www-teksti =GoogleBooks | Tiedostomuoto = | Viitattu = 29.4.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> tai 1200-luvun lopulla tehty kopio, joka on kuitenkin epätäydellinen, sillä se loppuu kappaleeseen 23<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Icon Group International Inc | Nimeke =Manuscripts: Webster's Quotations, Facts and Phrases | Vuosi = 2008 | Luku = | Sivu =451 | Selite = | Julkaisupaikka =San Diego | Julkaisija =Icon Group International Inc | Tunniste =ISBN 0-546-66243-9 | www =http://books.google.fi/books?id=O6EDSTQT2nEC | www-teksti =GoogleBooks | Tiedostomuoto = | Viitattu = 29.4.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>. Lisäksi se on [[pergamentti|pergamentille]] kirjoitettuna kellastunut ja rapistunut pahasti. Kyseinen teos on nykyisin säilössä Puolan kansalliskirjastossa [[Varsova]]ssa. Toinen vanha säilynyt käsikirjoituksen kopio on 1600-luvulta peräisin oleva [[Riika|riialaisen]] kauppiaskauppiaan Nathaniel Skodieskyn kokoelmista löytynyt teos. Tätä teosta on voitu käyttää täydentämään ''Codex Zamoscianuksen'' puuttuvat kohdat. Viimeksi mainittua teosta säilytetään Riian kaupunginkirjastossa.<ref name="TCC" />

Liivinmaan kronikka edustaa kronikkatyyppiä, jossa tekijä kertoo itse kokemistaan tapahtumista. Lisäksi hän saattoi täydentää tietojaan silminnäkijöiden kertomuksilla ja joskus harvoin kirjallisilla lähteillä. Henrik itse toteaa teoksessaan: "Tähän ei ole kirjoitettu mitään muuta, paitsi se, minkä melkein kaiken olen nähnyt omin silmin. Sen, mitä en ole nähnyt omin silmin, olen saanut tietää niiltä, jotka sen näkivät ja olivat mukana." Teos keskittyy paljolti pohjoisen Liivinmaan tapahtumiin, mikä johtunee siitä, että Henrikin on arveltu kirjoittaneen teoksensa, kun hän oli latgallien pappina Rubenesissä lähellä virolaisaluetta. Ajalta ennen Henrikin saapumista Liivinmaalle vuonna 1205 tärkein lähde oli pappi Teoderik. Kirjallisina lähteinä on vähäisessä määrin käytetty [[annaali|annaaleja]]. Henrik ryhtyi kirjoittamaan kronikkaansa vuonna 1225 [[Tarton piiritys|Tarton valtauksen]] jälkeen. Teos alkaa Meinhardin tulosta Liivinmaalle ja jatkuu yhtenäisenä kokonaisuutena Tarton valtaukseen saakka. Tämän jälkeen Henrik kirjasi vielä hajanaisia tapahtumia vuoden 1226 huhtikuun loppuun asti. Viimeiset kirjoitukset käsittelevät [[Saarenmaa (muinaismaakunta)|Saarenmaan muinaismaakunnan]] valloitusta vuonna 1227. Tutkijat ovat jakaneet kronikan 30:een roomalaisin numeroin jaettuun päälukuun, jotka puolestaan on jaettu arabialaisin numeroin merkittyihin kappaleisiin.<ref name="Henrikin Liivinmaan kronikka">{{Kirjaviite | Tekijä=Henrik, Lättiläinen | Nimeke=Henrikin Liivinmaan kronikka | Selite=(Heinrici chronicon Livoniae.) Suom.|Suomentaja = Maijastina Kahlos & Raija Sarasti-Wilenius. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 934 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi =2003 | TunnisteIsbn =ISBN 951-746-521-1}} Sarja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 934</ref>

Kronikka kuvaa latvialaisia hyvin positiivisessamyönteisessä valossa. Tämän on arveltu johtuneen siitä, että latvialaiset kääntyivät kristinuskoon verrattain nopeasti ja taistelivat monesti saksalaisten rinnalla pakanoita vastaan. Syynä on pidetty myös Henrikin mahdollista latvialaisuutta. Virolaisiin kronikoitsija suhtautuu melko vihamielisesti, mutta toisaalta kehuu heidän urheuttaan.<ref name="Henrikin Liivinmaan kronikka" /> Esimerkiksi virolaisten päällikkö [[Lembitu]]a kuvataan taitavaksi sotapäälliköksi<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.horisont.ee/node/36 | Nimeke =Sõjaeelse Eesti esseistika ja kirjanduskriitika | Tekijä =J. Luiga | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 29.4.2010 | Kieli ={{et}} }}</ref>. Lisäksi kirjoittaja kannustaa voitettujen virolaisten myötämieliseen kohteluun, jotteivät nämä hylkäisi kristinuskoa. Venäläiset kuvataan usein virheellisesti pakanoina, vaikka he olivat kristittyjä, tosin [[ortodoksinen kirkko|ortodokseja]]. Heitä kuvataan myös kristittyjen arkkivihollisina.<ref name="Henrikin Liivinmaan kronikka" /> Venäläiset tukivatkin pakanoita monissa taisteluissa saksalaisia vastaan ja toisaalta yrittivät itsekin alistaa näitä valtansa alle.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Vilho Niitemaa | Nimeke =Baltian historia | Vuosi =1991 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tammi | Tunniste =ISBN 951-30-9112-0 }}</ref> [[Tanska]]laisiin suhtaudutaan viileästi, sillä he olivat saksalaisten kilpailijoita Virossa.<ref name="Henrikin Liivinmaan kronikka" /> Pakanoita kuvataan usein halventavin sanankääntein, ja heitä pidetään epäluotettavina<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://depts.washington.edu/baltic/papers/henry_of_livonia_williamson.htm | Nimeke =Primary Source Analysis of The Chronicle of Henry of Livonia | Tekijä =Ruth Williamson | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =2002 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 29.4.2010 | Kieli ={{en}} }}</ref>.

Vaikka teksti onkin monin paikoin hyvin puolueellista, Henrik ei jätä ristiretkeläisiäkään kritiikin ulkopuolelle. Osansa saa jopa hänen opettajansa piispa Albert. Ristiretkeläisten kerrotaan esimerkiksi ryöstelevän ja murhaavan pakanoita.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Jaan Undusk | Otsikko =Eesti lugu: Henriku Liivimaa kroonika | Julkaisu =Eesti Päevaleht | Ajankohta =24.10.2008 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =http://www.epl.ee/artikkel/446051 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 29.4.2010 | Kieli = {{et}} | Lopetusmerkki = }}</ref> Erityisen raa'asti Henrikin mukaan käyttäytyivät kuitenkin kristinuskoon kääntyneet paikalliset. Kristinuskoon kääntyneitä pidetään myös epäluotettavina, ja heidän kääntymisensä motiivit kyseenalaistetaan erityisesti liiviläisten ja virolaisten käännytettyjen kohdalla.<ref name="Henrikin Liivinmaan kronikka" />

* {{Kirjaviite | Tekijä=Henrik, Lättiläinen | Nimeke=Henrikin Liivinmaan kronikka | Selite=(Heinrici chronicon Livoniae.) Suomennos: [[Maijastina Kahlos]] & Raija Sarasti-Wilenius. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 934 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2003 | TunnisteIsbn =ISBN 951-746-521-1}}