Ero sivun ”Kustaa Tapola” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo |
→Sotavuodet: selvennys, selvennä-m pois |
||
Rivi 37:
Tapola määrättiin 10. lokakuuta 1939 [[Kannaksen armeija]]n esikuntapäälliköksi, missä tehtävässä hän toimi koko [[talvisota|talvisodan]] ajan. Maaliskuussa 1940 Tapola laati yhdessä komentaja Erik Heinrichsin kanssa niin sanotun pessimistisen raportin, joka meni creed-sanomana marsalkalle päämajaan ja johon perustuen talvisodan lopettamista kiirehdittiin. Hänen käsin kirjoittamansa paperia säilytetään Heinrichsin kokoelmassa.
[[Välirauha|Välirauhan aikana]] Tapola toimi ensin maavoimien esikuntapäällikkönä Mikkelissä ja joulukuusta 1940 alkaen pääesikunnan operatiivisen osaston päällikkönä, jossa ominaisuudessa osallistui kenraali Heinrichsin komentaman upseerivaltuuskunnan matkaan toukokuussa 1941 [[Salzburg]]iin ja [[Berliini]]in. Valtuuskunta tapasi matkan aikana muun muassa sotamarsalkka [[Wilhelm Keitel]]in ja kenraali [[Alfred Jodl]]in sekä muuta Saksan korkeimman sotilasjohdon jäsenistöä. Varsinaisia sopimuksia valtuuskunta ei ohjeittensa mukaisesti matkalla tehnyt<ref>{{Kirjaviite| Tekijä = Päivi Tapola| Nimike = Ajan paino | Julkaisija = Tammi|Vuosi = 2004 }}</ref>.
[[Jatkosota|Jatkosodan]] alettua Tapola määrättiin Karjalan armeijan esikuntapäälliköksi. [[Jatkosodan hyökkäysvaihe|Hyökkäysvaiheessa]] Karjalan armeija eteni [[Aunus|Aunuksen]] läpi [[Syväri]]lle. Vuoden 1941 viimeisenä päivänä Tapola ylennettiin kenraalimajuriksi ja toukokuussa 1942 hänet nimitettiin Hämeestä kootun [[5. divisioona (jatkosota)|5. divisioonan]] komentajaksi. Asemasotavaiheessa divisioonan komentopaikka oli lähes kaksi vuotta Uutujärvellä Aunuksessa.
| |||