Ero sivun ”Salomon August Andrée” versioiden välillä

'''Salomon August Andrèe''' ([[18. lokakuuta]] [[1854]] – [[1897]]) oli ruotsalainen patenttiviraston yli-insinööri ja lentäjä. Hän sai surmansa yrittäessään vetypallolla saavuttaa maantieteellistä [[pohjoisnapa]]a. Hänen kotikaupunkiinsa [[Gränna]]an on hänen muistonsa vaalimiseksi perustettu museo. Sinne siirrettiin [[1946]] kaikki löydetyt Andréen retkikunnan varusteet, joita aikaisemmin oli säilytetty Tukholman Maantieteellisellä laitoksellatutkimuslaitoksella.

Ilmapalloista kiinnostunut insinööri Andrée kuului [[Ruotsi]]n [[ilmailu]]n uranuurtajiin. Hänen ensimmäisellä pallollaan ''Svealla'' suorittamat retket olivat uhkarohkeita ja seikkailukkaita. Hän lähti liikkeelle [[Tukholma]]sta 1893, ajelehti myrskyssä yli [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]] ja päätyi asumattomalle saarelleÄskören-luodolle Suomen[[Korppoo]]seen Turun saaristoon.<ref>[http://www.hs.fi/kulttuuri/a1454648424174 Suvi Ahola, jaNaparetkeilijä maihinAndrée lensi paitsi pohjoiseen myös Korppooseen,] Hs.fi noustessaan6.2.2016</ref> Noustessaan maihin hän loukkaantui. "Matka oli kaiken kaikkiaan miellyttävä ja erittäin kiinnostava", kirjoitti Andrée itse hirtehishuumoria viljellen, vaikka ilmapallo oli jo ennen loppukommelluksia ajoittain laahautunut aivan veden pinnassa, niin että gondoli oli täyttynyt vedellä. Toisella kertaa Andrée lensi [[Göteborg]]ista aina [[Gotlanti]]in asti, jossa hän laskeutui saaren länsirannikolle Fröjeliin suoritettuaan matkan ennätysajassa, viidessä tunnissa.

Toisella kertaa Andrée eilensi lähtenyt[[Göteborg]]ista yrityksiin[[Gotlanti]]in, maineenjossa jahän kunnianlaskeutui vuoksisaaren vaanlänsirannikolle hänenFröjeliin retkilläänsuoritettuaan olimatkan tieteellinenennätysajassa, virikeviidessä tunnissa. HänAndrée oli ensimmäinen ruotsalainen, joka kokeili liikkumista ilmaa keveämmillä kulkuneuvoilla.

Andreen ''Örnen''- eli Kotka-niminen ilmapallo nousi ilmaan [[11. heinäkuuta]] [[1897]] [[Danskøya]]n saarelta (noin 79º40' pohj.lev., 11º it.pit.) [[Huippuvuoret|Huippuvuorilta]] julkisuuden saattelemana<ref name="eje">Anders Eje, toim., ''Napaseudun sankari S. A. Andrée'', Otava, 1930</ref>{{Lähde tarkemmin|sivunumero?}}. Koilliseen lentävän pallon [[gondoli]]ssa oli kolmihenkinen retkikunta, johon kuuluivat Andréen itsensä lisäksi valokuvaaja Nils Strindberg ja insinööri Knut Frænkel.

Andréen päiväkirjan viimeiset sivut ovat tuhoutuneet. KuolinsyyKuolinsyyksi saattoion ollaoletettu raa'asta jääkarhun lihasta johtuva loisperäinen tauti [[Trikiini|trikinoosi]] tai paleltuminen. Andréen retkikunnalla oli aseita, mutta ei kunnollisia talvivarusteita<ref name="eje"/>. Uusia teorioita on esittänyt Bea Uusma kirjassaan ''Naparetki - Minun rakkaustarinani'' (2015).<ref>[http://www.hs.fi/kulttuuri/a1450417754838 Suvi Ahola, Kuolivatko he pakkaseen vai hyökkäsikö jääkarhu,] Hs.fi 19.12.2015</ref>

[[Per Olof Sundman]] on kirjoittanut Andreen seikkailuista osin fiktiivisen teoksen ''Insinööri Andreen ilmapurjehdus'' (''Ingenjör Andrées luftfärd'', 1967, ilmestynyt suomeksi Otava 1969). [[Jan Troell]] on ohjannut Sundmanin kirjan pohjalta elokuvan ''[[Kotkan lento]]'' (''Ingenjör Andrées luftfärd'' 1982). Ruotsalaisen lääkärin Bea Uusman on kirja ''Naparetki, minun rakkaustarinani'' ilmestyi suomeksi vuonna 2015.

*[http://www.zwoje-scrolls.com/zwoje41/text08p.htm Puolalainen artikkeli, kirjoittajana Andrzej M. Kobos, lisäksi''"Orłem" do bieguna'', sisältää kuvia] {{pl}}