Ero sivun ”Erkki Melartin” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
KB, linkit viitteisiin
Rivi 1:
[[Kuva:Erkki_melartin.jpg|thumb|Erkki Melartin vuonna 1936.]]
'''Erik "Erkki"”Erkki” Gustaf Oskarsson Melartin''' ([[7. helmikuuta]] [[1875]] [[Käkisalmi]] &ndash; [[14. helmikuuta]] [[1937]] [[Helsinki]]) oli yksi keskeisimmistä [[Suomi|suomalaisista]] taidemusiikin säveltäjistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.calamnius.fi/tunnetut.html | Nimeke = Calamnius-sukuseura ry | Tekijä = | TiedostomuotoAjankohta = | SeliteJulkaisija = | JulkaisuViitattu = 18.12.2010 | Kieli = }}</ref>
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 18.12.2010 | Kieli = }}</ref> oli yksi keskeisimmistä [[Suomi|suomalaisista]] taidemusiikin säveltäjistä.
 
==Ura==
Melartin opiskeli Helsingin musiikkiopistossa Martin Wegeliuksen johdolla [[1892]]–[[1899]] ja jatkoi opintojaan Wienissä [[Robert FuchsinFuchs]]in johdolla. Sydänviasta ja keuhkotaudista huolimatta Melartin loi lähes kaikki musiikinlajit kattavan sävellystuotannon. Merkittäviä teoksia ovat muun muassa kuusi sinfoniaa, [[Jalmari Finne]]n librettoon sävelletty ooppera ''[[Aino (ooppera)|Aino]]'', ensimmäinen suomalainen baletti ''Sininen helmi'', viulukonsertto, ''Marjatta'' sopraanolle ja orkesterille, neljä jousikvartettoa, jousitrio sekä pianoteokset ''Surullinen puutarha'' ja ''Fantasia apocaliptica''. Melartin sävelsi myös joitakin iskelmiä oopperalaulaja [[Ture Ara]]lle nimimerkillä ''Eero Mela''. Melartinin esitetyin sävellys on epäilemättä juhlamarssi musiikista näytelmään ''Prinsessa Ruusunen'', joka on Suomen suosituin [[häämarssi]].
 
Säveltäjänä Melartinia pidettiin pitkään eklektisenä ja akateemisena miniatyyrimuotojen taitajana, mutta käsitystä on jouduttu tarkistamaan muun muassa sinfonioiden, jousikvartettojen ja Aino-oopperan tultua uudelleen huomion kohteeksi. Melartinin musiikilliset juuret ovat Anton Brucknerin ja Pjotr Tšaikovskin edustamassa myöhäisromantiikassa, mutta niihin yhdistyy usein kansanmusiikillisia, impressionistisia ja 1920- ja 1930-luvuilla entistä useammin myös ekspressionistisia aineksia. Tyylillisesti Melartin oli lähes vapaa Sibeliuksen vaikutuksesta. Sinfonioissaan hän osoittaa pikemminkin yhtymäkohtia [[Gustav Mahler]]in musiikkiin.
 
Säveltäjän uranSäveltäjänuran lisäksi Melartin teki merkittävän uran [[Pedagogiikka|pedagogina]]. Vuonna [[1909]] Melartin perusti Viipuriin orkesterikoulun, jonka johtajana ja opettajana hän toimi vuoteen [[1911]] asti, jolloin hänet valittiin Helsingin Musiikkiopiston (myöhemmin [[Sibelius-Akatemia]]) johtajaksi. Melartinin aikana musiikkiopiston toiminta kasvoi ja monipuolistui. Hänen johdollaan musiikkiopisto organisoitiin [[konservatorio]]ksi [[1924]], oman talon eduskunnan naapurina se sai [[1931]]. Melartin erosi konservatorion johtajan paikalta [[1936]] terveydellisistä syistä.
 
Sävellyksen opettajanaSävellyksenopettajana Melartin oli tunnettu avarakatseisuudestaan, joskus jopa suoranaisesta kiltteydestään. Hänen oppilaisiinsa kuuluivat muiden muassa [[Aarre Merikanto]], [[Yrjö Kilpinen]], [[Väinö Raitio]], [[Ilmari Hannikainen]], [[Uuno Klami]], [[Sulho Ranta]] ja [[Helvi Leiviskä]].
 
Säveltämisen ohella Melartinia kiinnostivat myös [[valokuvaus]], eksoottiset kasvit sekä [[filatelia]]. Hän oli myös taidemaalari, jolla oli kaksi julkista näyttelyä.
 
Melartinin maailmankatsomus oli [[teosofia|teosofinen]]. [[1. tammikuuta]] [[1921]] hän liittyi [[Ruusu-Risti]]in, ja julkaisi vuonna 1928 aforismikokoelman ''Minä uskon (op. 150)''. ''Aino''-oopperastaan Melartin sanoi, ettei se ole ooppera, vaan "kalevalainen mysteerio".
 
Säveltäjän mukaan nimetty Erkki Melartinin tie sijaitsee Helsingin [[Pukinmäki|Pukinmäessä]], lähellä [[Armas Maasalo|Maasalonpolkua]].
Rivi 20:
{{pääartikkeli|[[Luettelo Erkki Melartinin sävellyksistä]]}}
 
== MerkittävimmätMerkittäviä teoksetteoksia ==
*''Aino'', ooppera (libretto Jalmari Finne), op. 50 ([[1907]]–[[1908]])
*''Sininen helmi'', baletti, op. 160 ([[1929]]–[[1930]])
* ''Prinsessa Ruusunen'', baletti, op. 22 ([[1904]])<ref>[http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200909282144 Prinsessa Ruusunen, op. 22.]'' (baletti, [[1904]])</ref>
*''Sinfonia I c-molli'', op. 30 nro 1 ([[1901]]–[[1902]])
*''Sinfonia II e-molli'', op. 30 nro 2 ([[1904]])
*''[http://www2.siba.fi/melartinseura/?page=dokumentit Sinfonia III F-duuri op. 40 ([[1906]'']–1908)<ref>[http://www2.siba.fi/melartinseura/?page=dokumentit ,Sinfonia opIII F-duuri. 40] ([[1906]]–1908) Melartin-seura.</ref>
*''[http://www2.siba.fi/melartinseura/?page=dokumentit Sinfonia IV E-duuri]'', orkesterille ja naistertsetille, op. 80 ([[1912]]–[[1913]])<ref>[http://www2.siba.fi/melartinseura/?page=dokumentit Sinfonia IV E-duuri.] Melartin-seura.</ref>
*''[http://www2.siba.fi/melartinseura/?page=dokumentit Sinfonia V a-molli op. 90 ([[1914]'']–[[1915]])<ref>[http://www2.siba.fi/melartinseura/?page=dokumentit ,Sinfonia opV a-molli. 90] ([[1914]]–[[1915]])Melartin-seura.</ref>
*''Sinfonia VI'', op. 100 ([[1918]]–[[1924]])
*''Marjatta'', legenda sopraanolle ja orkesterille, op. 79 (1914)
*''Laulusarja V. A. Koskenniemen runoihin'', op. 45, 46 ja 4745–47 (1907–[[1920]])
*''Viulukonsertto'', op. 69 ([[1910]]–[[1913]])
*''Siikajoki'', sinfoninen runo orkesterille, op. 28 ([[1903]])
*'' Traumgesicht'', sinfoninen runo orkesterille op. 70 (1910)<ref>[http://www2.siba.fi/melartinseura/?page=dokumentit Traumgesicht.]'', sinfoninen runo orkesterille, opMelartin-Seura. 70 (1910)</ref>
*''Patria'', orkesterille, op. 72 ([[1911]])
*''Jousikvartetto I e-molli'', op. 36 nro 1 ([[1896]])
*''Jousikvartetto II g-molli'', op. 36 nro 2 ([[1898]]–[[1900]])
*''Jousikvartetto III Es-duuri'', op. 36 nro 3 (1902)
*''Jousikvartetto IV F-duuri'', op. 60 (1908–1910)
*''Jousitrio'', op. 133 ([[1927]])
*''Der Traurigetraurige Garten'', pianolle, op. 52 (1908)
*''24 preludia'', pianolle, op. 85 ([[1916]]–1920)
*''Noli me tangere'', pianolle, op. 87 (1898–1900)
*''Fantasia apocaliptica'' (''Sonata I per il pianoforte)'',) op. 111 (1920–[[1922]])
 
== Viitteet ==
Rivi 51:
==Kirjallisuutta==
* Poroila, Heikki: ''Erkki Melartinin sävellykset. Osa I Valmistuneet sävellykset''. Helsinki. Suomen musiikkikirjastoyhdistys. 2000. (Tiedoiltaan osin vanhentunut; käytä verkkoversiota.)
* Ranta-Meyer, Tuire: ''Nulla dies sine linea : avauksiaAvauksia Erkki Melartinin vaikutteisiin, verkostoihin ja vastaanottoon henkilö- ja reseptiohistoriallisena tutkimuksena''. Jyväskylä. Jyväskylän yliopisto, 2008.
* Ranta-Meyer, Tuire: ''Nähdä hyvää kaikissa : Erkki Melartin opettaja ja musiikkielämän kehittäjänä''. Helsinki. Suomen musiikkikirjastoyhdistys. 2008.
 
== Aiheesta muualla ==
{{Wikiaineisto}}
* {{Kansallisbiografia | id=1500 | nimi=Melartin, Erkki (1875–1937). | tekijä=Salmenhaara, Erkki | ajankohta=6.9.2001 }}
* Poroila, Heikki: [http://koti.mbnet.fi/hjp/Melartin/Melartin.html Erkki Melartinin sävellykset .] (Painetun teosluettelon korjattu, laajennettu ja jatkuvasti päivitettävä verkkoversio).)
* [http://www2.siba.fi/Melartinseura/ Erkki Melartin -seura]
* [http://composers.musicfinland.fi/musicfinland/fimic.nsf/COMAA/1455227576453515C22574810036ECB6?opendocument Erkki Melartin] Music Finlandin sivuilla
* [http://www.teosofia.net/muut/melartin.htm ''Minä uskon'' (op. 150).] Valikoima aforismeja Erkki Melartinin aforismikokoelmasta ''Minä uskon'' (op. 150)
 
{{DEFAULTSORT:Melartin, Erkki}}