Ero sivun ”Asunnottomuus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
vähennetty toistoa kappaleessa "aiheuttajat", lisätty perustuslain kohta
kieliasun korjaamista, lisätty helsingin asuntopula ennen ja pääkaupunkiseudulla nykyisin oleva
Rivi 8:
 
==Asunnottomuus Suomessa==
[[Suomi|Suomessa]] asunnottomuus keskittyy suuriin [[kaupunki|kaupunkeihin]] ja erityisesti [[pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudulle]]. [[Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus|Aran]] kunnille teettämän kyselyn mukaan marraskuussa 2012 Suomessa oli 7&nbsp;850 asunnotonta, joista yli puolet oli [[helsinki]]läisiä.<ref name=yle>{{Verkkoviite|Osoite=http://yle.fi/uutiset/asunnottomien_maara_kasvaa_yha/6490069|Nimeke=Asunnottomien määrä kasvaa yhä|Julkaisu=Yle Uutiset|Ajankohta=11.2.2013|Viitattu=22.1.2013}}</ref> Asunnottomuuden määrä laski 2000-luvun alkuvuosina,<ref name="ym82006">{{Kirjaviite | Tekijä = Juha Kaakinen, Jarmo Nieminen, Sari Pitkänen| Nimeke = Oikeus asuntoon, oikeus ihmisarvoiseen elämään. Valtakunnallisen (2001–2005) ja pääkaupunkiseudun (2002–2005) asunnottomuuden vähentämisen toimenpideohjelmien arviointi| Vuosi = 2006| Kappale = | Sivu =12 | Selite =Ympäristöministeriön raportteja 8/2006 |Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Ympäristöministeriö| Tunniste = ISBN 952-11-2284-6| www =https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41731/YMra_8_2006.pdf?sequence=1 | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu = 22.1.2013}}</ref> mutta on kääntynyt jälleen nousuun<ref name=yle/> Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vuokra-asunnon löytämista vaikeuttaa se, että niistä on pula ja vuokrat nousevat muuta maata nopeammin.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Helsingin vuokra-asuntopula: “Kolme henkeä yksiössä – ollaan liian tiukoilla”|osoite = http://yle.fi/uutiset/helsingin_vuokra-asuntopula_kolme_henkea_yksiossa__ollaan_liian_tiukoilla/7388883|julkaisu = Yle Uutiset|viitattu = 2016-02-03}}</ref>
 
[[Suomen perustuslaki|Suomen perustuslain]] 19. pykälä antaa kaikkia koskevan [[Perusoikeudet|perusoikeuden]] välttämättömään huolenpitoon: "Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon" sekä "julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä".<ref>{{Verkkoviite|nimeke = FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Suomen perustuslaki 731/1999|osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731|julkaisu = www.finlex.fi|viitattu = 2016-02-03|kieli = fi}}</ref> Kunnilla ja valtiolla on siis velvollisuus järjestää lämmin yösija, ja jokaisella yksilöllä kotipaikkaan katsomatta oikeus saada se.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Piut paut perustuslaista - Voima|osoite = http://uusi.voima.fi/artikkeli/2016/piut-paut-perustuslaista/|julkaisu = Voima|viitattu = 2016-02-03|kieli = fi-FI}}</ref>
Rivi 18:
==Asunnottomuuden aiheuttajia==
{{Korjattava|Toisto pois. Lähteet tarkistettava ja kohdennettava tietoihin, merkinnät korjattava FI-muotoon}}
Pääsääntöisiä syitä asunnottomuuteen on dokumentoitu useassa tutkimuksessa<ref>United States Conference of Mayors: "A Status Report on Hunger and Homelessness in America's Cities: a 27-city survey", December 2001.</ref><ref>United States Conference of Mayors: [http://www.mayors.org/uscm/hungersurvey/2005/HH2005FINAL.pdf "US Conference of Mayors/Sodexho Hunger and Homelessness Survey: 2005"] December 2005, "Main Causes of Homelessness", p.63-64. [http://www.mayors.org/uscm/news/press_releases/documents/hh2005_121905.pdf] [http://www.sodexhousa.com/press-releases/pr122005.asp]</ref><ref>Vanneman, Reeve: [http://www.bsos.umd.edu/socy/vanneman/socy498/causes.html "Main Causes of Homelessness"], University of Maryland</ref> Seuraavat tapahtumat/ongelmattekijät lisäävat huomattavasti kodittomuuteen joutumista:
* '''Asumisen kalleus''': Tarpeeksi halpojen asuntojen ja asumismuotojen puuttuminen
* '''Köyhyys''': Köyhyys lisää riskiä joutua myös kodittomaksi.
* '''[[Huumeriippuvuus|Päihde]][[riippuvuus|riippuvuudet]] ja niiden riittämättömät hoitomahdollisuudet''': kodittomien joukossa on yleistä olla erilaisten päihdeongelmien tekemisissä kanssa, kuten huume- tai alkoholiongelman. On kuitenkin epäselvää onko huumeriippuvuus asunnottomuuden seurausta vai sen aiheuttaja. Kuitenkin huumeriippuvuus tekee asunnottomuudesta poistumisen erittäin vaikeaksi<ref>Coalition on Homelessness and Housing in Ohio (17.9.2006). [http://www.cohhio.org/resources/factsheets/Chicagofactsheet.html Homelessness: The Causes and Facts]. Viitattu 10.5.2006.</ref> <ref>cf. Booth, Koegel, et al. "Vulnerability Factors for Homelessness Associated with Substance Dependence in a Community Sample of Homeless Adults", 2002.</ref>
* '''Vakavat mielenterveysongelmat ja liikuntarajoitteisuus''': on arvioitu että noin kolmannes täysi-ikäisistä asunnottomista kärsii jonkinasteisesta mielenterveysongelmasta ja/tai liikuntaesteestä. Aiemmin sitten nämä ihmiset asuivat mielisairaaloissa. National Alliance for the Mentally Ill -instituution (NAMI) mukaan pelkästään Kaliforniassa Yhdysvalloissa oli 50 000 mielenterveysongelmista kärsivää koditonta, johtuen vuosien 1957 ja 1988 välisestä pakkohoidon vähentämisestä, kun lähihoidon määrää ei samalla lisätty.<ref>http://content.healthaffairs.org/cgi/content/full/hlthaff.w5.212/DC1</ref>
* '''Kasvatuskodissa asuminen''': asunnottomuus on kahdeksan kertaa todennäköisempää tässä ihmisryhmässä verrattuna tavanomaiseen perhetaustaan.
* '''[[kotiväkivalta|Kotiväkivalt]]a;''' sisältäen seksuaalisen, fyysisen ja henkisen väkivallan. Koska paenneet yleensä kohtaavat itsensä kadulta ilman mahdollisuutta kotiin. Lapsilla on myös korkeampi huumeriippuuden kehittymisen mahdollisuus, mikä entisestään vähentää kodin löytymistä.<ref>Homeless Agency. [http://www.homelessagency.ie/about_homelessness/causes.html Facts about Homelessness: Causes of Homelessness]. Viitattu 10.5.2006.</ref> Vuonna 1990 tehdyn tutkimuksen mukaan, puolet kodittomista naisista ja lapsista pakenevat hyväksikäyttöä.<ref>National Coalition for the Homeless (June 2005). Often, more local resources are available to fleeing women and children as this group is easier to identify and improve their situation. [http://www.nationalhomeless.org/publications/facts/domestic.pdf Domestic Violence and Homelessness]. Viitattu 11.5.2006.</ref>
* '''Köyhyys''': Köyhyys lisää riskiä joutua myös kodittomaksi.
* '''[[Huumeriippuvuus|Päihde]][[riippuvuus|riippuvuudet]] ja niiden riittämättömät hoitomahdollisuudet''': kodittomien joukossa on yleistä olla erilaisten päihdeongelmien tekemisissä kanssa, kuten huume- tai alkoholiongelman. On kuitenkin epäselvää onko huumeriippuvuus asunnottomuuden seurausta vai sen aiheuttaja. Kuitenkin huumeriippuvuus tekee asunnottomuudesta poistumisen erittäin vaikeaksi<ref>Coalition on Homelessness and Housing in Ohio (17.9.2006). [http://www.cohhio.org/resources/factsheets/Chicagofactsheet.html Homelessness: The Causes and Facts]. Viitattu 10.5.2006.</ref> <ref>cf. Booth, Koegel, et al. "Vulnerability Factors for Homelessness Associated with Substance Dependence in a Community Sample of Homeless Adults", 2002.</ref>
* '''SiviilitSodat [[sota]]-alueillaja konfliktit''': Siiviilit erilaisten sotien ja aseellisten konfliktien aikana ovat myössuuressa korkesssavaarassa riskissä tullajoutua asunnottomiksi, johtuen armeijoiden tai militanttien iskuista asuntoihin ja infrastruktuuriin. Usein myös sotien jälkeenjälkeinen rakentaminenjälleenrakentaminen sekäja korjaaminen ovaton kalliitakallista, lisättynätetenkin mahdolliseenjos järjestelmänyhteiskuntajärjestelmä on romahtanut. romahtamiseenTilanne vaikeuttavatvaikeuttaa kansalaisten asunnon hankintaa tai palauttamista.<ref>http://www.chicagohomeless.org/factsfigures/war.pdf#search=%22War%20and%20homelessness%22</ref>
* '''Terveydenhuollon ongelmatpuutteet''': terveyspalvelujen, kuten mielenterveys- ja päihdepalvelujen huono saatavuus ja riittämättömät hoitomahdollisuudet, sekä sopivan hintaisen terveydenhuollon puuttuminen
* '''Vakavat mielenterveysongelmat ja liikuntarajoitteisuus''': on arvioitu että noin kolmannes täysi-ikäisistä asunnottomista kärsii jonkinasteisesta mielenterveysongelmasta ja/tai liikuntaesteestä. Aiemmin sitten nämä ihmiset asuivat mielisairaaloissa. National Alliance for the Mentally Ill -instituution (NAMI) mukaan pelkästään Kaliforniassa Yhdysvalloissa oli 50 000 mielenterveysongelmista kärsivää koditonta, johtuen vuosien 1957 ja 1988 välisestä pakkohoidon vähentämisestä, kun lähihoidon määrää ei samalla lisätty.<ref>http://content.healthaffairs.org/cgi/content/full/hlthaff.w5.212/DC1</ref>
* '''Vankeudesta vapautuminen''': usein vankeusrangaistus eristää ihmisen sosiaalisesti ystävistää ja perheestään, sekä vähentää resurssien määrää. Työn saaminen on usein hankalaa rikosrekisterin omaaville. Myös erilaiset hoitamattomat päihdeongelmat lisäävät entisen vangin asunnottumuuden todennäköisyyttä.<ref>Chicago Coalition for the Homeless. [http://www.chicagohomeless.org/factsfigures/causesandfacts.htm Homelessness—Causes and Facts]. Viitattu 10.5.2006.</ref>
* '''Siviilit [[sota]]-alueilla''': Siiviilit erilaisten sotien ja aseellisten konfliktien aikana ovat myös korkesssa riskissä tulla asunnottomiksi, johtuen armeijoiden tai militanttien iskuista asuntoihin ja infrastruktuuriin. Usein myös sotien jälkeen rakentaminen sekä korjaaminen ovat kalliita, lisättynät mahdolliseen järjestelmän romahtamiseen vaikeuttavat kansalaisten asunnon hankintaa tai palauttamista.<ref>http://www.chicagohomeless.org/factsfigures/war.pdf#search=%22War%20and%20homelessness%22</ref>
* '''Terveydenhuollon ongelmat''': terveyspalvelujen, kuten mielenterveys- ja päihdepalvelujen huono saatavuus ja riittämättömät hoitomahdollisuudet, sekä sopivan hintaisen terveydenhuollon puuttuminen
* '''Asumisen kalleus''': Tarpeeksi halpojen asuntojen ja asumismuotojen puuttuminen
 
==Asunnottomuuden historiaa==
Englannissa yritettiin ensimmäistä kertaa 1500-luvulla antaa asunnottomille kodin mahdollisuus (tätä ennen asunnottomuudesta rangaistiin), sekä kouluttamalla heitä työläisiksi. 1800-luvulla tämä korvattiin työläistaloilla, joiden tarkoitus oli vähentää asunnottomien tarvetta valtion apuun.
 
Suomessa [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen väestöstä yli 11 % oli ilman asuntoa ja asuntoa tarvitsevaa siirtoväestöä oli yli 400 000 ihmistä. [[Helsinki|Helsingissä]] oli kova asuntopula, ja ihmisiä asui tilapäisasunnoissa kuten pommisuojissa aina vuoteen 1956 asti.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Jälleenrakennuskauden arkkitehtuuri|osoite = http://www.mfa.fi/jalleenrakennuska|julkaisu = Arkkitehtuurimuseo|viitattu = 2016-02-03}}</ref> Vuosien ajan kiireellisessä asunnon tarpeessa oli 4 000–6 000 perhettä. Helsingissä otettiin käyttöön huone ja henkilö -periaate lokakuuta 1944. Sen mukaan asunnonhaltijalla oli oikeus pitää vain yhtä huonetta yhtä vakituista asukasta kohti, muihin tiloihin huoneenvuokralautakunnat osoittivat alivuokralaisia. Keskimääräinen asunnon odotusaika oli 7–13 kuukautta. Tilanne parani 1940-luvun lopulla, kun perustettiin [[Arava|Asuntorakennustuotannon valtuuskunta Arava]] järjestämään halpakorkoisia lainoja asuntotuotantoon.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Sota ohi, kotirauha koetuksella|osoite = http://www.hs.fi/tiede/a1418655757659|julkaisu = HS.fi|viitattu = 2016-02-03}}</ref>
Suomessa asunnottomuus nousi otsikoihin, kun vuonna 1967 loka-marraskuussa pakkasyöt surmasivat Helsingissä 44 asunnotonta miestä. [[Marraskuun liike]] syntyi asunnottomuuden poistamiseksi. Helsingissä avattiin niin sanottu Liekkihotelli sittemmin [[Lepakko (rakennus)|Lepakko]]-nimen saaneessa entisessä Suomen Väri- ja Vernissatehtaan varastossa [[Ruoholahti|Ruoholahdessa]]. Yömaja avasi ovensa 5. joulukuuta 1967.<ref>Helsingin Sanomat 18.11.2007</ref>
 
SuomessaVuonna 1967 asunnottomuus nousi otsikoihin, kun vuonna 1967 loka-marraskuussa pakkasyöt surmasivat Helsingissä 44 asunnotonta miestä. Asunnottomuuden poistamiseksi syntyi [[Marraskuun liike]]|Marraskuun syntyi asunnottomuuden poistamiseksiliike.]] Helsingissä avattiin niin sanottu Liekkihotelli sittemmin [[Lepakko (rakennus)|Lepakko]]-nimen saaneessa entisessä Suomen Väri- ja Vernissatehtaan varastossa [[Ruoholahti|Ruoholahdessa]]. Yömaja avasi ovensa 5. joulukuuta 1967.<ref>Helsingin Sanomat 18.11.2007</ref>
 
== Asunnottomien kohtaamat ongelmat ==