Ero sivun ”Fennovoima” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
järjestystä muutettu, mielipidekyselyt siirretty Hanhikivi 1-artikkeliin
Rivi 31:
'''Fennovoima Oy''' on vuonna 2007 perustettu energiayhtiö, joka aikoo rakentaa Suomeen uuden [[ydinvoimala]]n. Yhtiö jätti periaatepäätöshakemuksen [[Suomen valtioneuvosto|valtioneuvostolle]] tammikuussa 2009. [[Eduskunta]] myönsi luvan 1. heinäkuuta 2010 äänin 121–71.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/eduskunta_myonsi_ydinvoimaluvat_selkein_luvuin/1799216 | Nimeke = Eduskunta myönsi ydinvoimaluvat selkein luvuin | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 1.7.2010 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref>
 
==Organisaatio==
== Yhtiön tausta ==
=== Fennovoiman hallitus ===
 
 
Fennovoiman perusti joukko suomalaisia yrityksiä jotka halusivat taata itselleen kohtuuhintaisen sähkön saannin ja tätä kautta turvata oman kilpailukykynsä. Nykyään osakkaat joutuvat ostamaan valtaosan sähköstään pörssistä, jossa sähkö on kallista ja altista hintavaihteluille. Yhtiö toimii [[mankala-periaate|Mankala-periaatteella]], eli sen osakkaat saavat voimalasta sähköä omistusosuuksiensa suhteessa. Kustannukset hoidetaan vastaavasti.<ref>[http://www.fennovoima.fi/fennovoima Fennovoima]</ref>
 
Alun alkaen saksalaisen [[E.ON]]-konsernin, useiden kunnallisten energiayhtiöiden sekä monipuolisen suomalaisen yritysjoukon hankkeesta on vuoden 2012 jälkeen vetäytynyt E.ON:in lisäksi valtaosa siinä mukana olleista suomalaisista kaupan ja teollisuuden alan yrityksistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.talouselama.fi/uutiset/fennovoima+on+paatymassa+kuntien+kontolle/a2217043 | Nimeke = Fennovoima on jäämässä kuntien kontolle | Julkaisu = Talouselämä.fi | Tekijä = Kankare, Matti | Ajankohta = 24.11.2013 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> Rahoituspulaa paikkaamaan tulleen [[Venäjä|Venäjän]] valtion ydinenergiayhtiö [[Rosatom]]in tytäryhtiö Rusatom Overseas ja Fennovoima allekirjoittivat joulukuussa 2013 toimitussopimuksen 1200 MW:n ydinvoimalasta. Samalla sovittiin 34 prosentin omistusosuuden Fennovoimasta siirtymisestä Rosatomille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/fennovoima_valitsi_rosatomin/6997356 | Nimeke = Fennovoima valitsi Rosatomin | Julkaisu = Yle Uutiset | Tekijä = Länkinen, Tiina | Ajankohta = 21.12.2013 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> Maaliskuun lopussa Fennovoiman omistuksesta 34 prosenttia siirtyi Rosatomin tytäryhtiölle RAOS Voima Oy:lle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fennovoima.fi/uutiset/uutiset/fennovoiman-omistuksesta-34-prosenttia-siirtynyt-rosatomille | Nimeke = Fennovoiman omistuksesta 34 prosenttia siirtynyt Rosatomille | Julkaisija = Fennovoima | Ajankohta = 27.3.2014 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> Suomalaisyritysten Voimaosakeyhtiö SF omistaa loput 66 prosenttia yhtiöstä.
 
2. joulukuuta 2014 [[Fortum]] ilmoitti mahdollisuudesta osallistua ydinvoimahankkeeseen ja lisätä näin ollen Fennovoiman kotimaisomistusta vaadittuun 60 prosenttiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/fortum-valmis-osallistumaan-fennovoima-hankkeeseen/1943733 | Nimeke = Fortum valmis osallistumaan Fennovoima-hankkeeseen | Julkaisu = Savon Sanomat | Ajankohta = 2.12.2014 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> 5. joulukuuta 2014 eduskunta hyväksyi äänin 115–74 Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätöksen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/a1417771856521 | Nimeke = Eduskunta hyväksyi Fennovoiman ydin­voimalan periaate­päätöksen – näin äänet jakautuivat | Julkaisu = HS.fi | Tekijä = Nieminen, Martta | Ajankohta = 5.12.2014 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> 30. kesäkuuta 2015 Fennovoima jätti rakentamislupahakemuksen [[Suomen työ- ja elinkeinoministeriö|työ- ja elinkeinoministeriölle]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.tem.fi/energia/tiedotteet_energia?89519_m=118444 | Nimeke = Fennovoima jätti rakentamislupahakemuksen ja omistajuusselvityksen | Julkaisija = Työ- ja elinkeinoministeriö | Ajankohta = 30.6.2015 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> Fortum ei kuitenkaan ollut mukana hakemuksessa keskeneräisten neuvottelujensa vuoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.talouselama.fi/uutiset/vl+fortum+ei+mukana+kun+fennovoima+jattaa+tanaan+hakemuksensa/a2313036 | Nimeke = VL: Fortum ei mukana, kun Fennovoima jättää tänään hakemuksensa | Julkaisu = Taloussanomat.fi | Ajankohta = 30.6.2015 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> Sen tilalle tuli kroatialainen Migrit Solarna Energija, jonka omistus herätti epäilyksiä yhtiössä käytettävästä todellisesta määräysvallasta. Ministeriö pyysi Fennovoimalta lisäselvitystä tosiasiallisen omistuksen selvittämiseksi ja totesi Fennovoiman toimitettua selvityksensä, ettei riittävää selvitystä omistuksesta saatu, eikä kroatialaisyhtiötä siten voitu pitää kotimaisena eli EU- tai ETA-alueen yrityksenä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.tem.fi/energia/tiedotteet_energia?89519_m=118490 | Nimeke = Ei riittävää varmuutta tosiasiallisesta määräysvallasta Migritissä | Julkaisija = Työ- ja elinkeinoministeriö | Ajankohta = 16.7.2015 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> Fennovoimalla on 6. elokuuta saakka aikaa löytää hankkeeseen kotimaisuusasteen täyttävä sijoittaja. Näin ollen myös Fortumilla on vielä mahdollisuus palata hankkeesen, jos se saa omat vesivoimakauppansa Venäjällä Gazpromin kanssa hoidetuksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/rehn_fennovoiman_kroatialaissijoittajasta_migritin_jaljet_johtavat_venajalle/8160793 | Nimeke = Rehn Fennovoiman kroatialaissijoittajasta: Migritin jäljet johtavat Venäjälle | Julkaisu = Yle Uutiset | Tekijä = Toivonen, Terhi | Ajankohta = 16.7.2015 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref>
 
 
== Fennovoiman hallitus ==
 
Fennovoiman hallituksen puheenjohtaja Juhani Pitkäkoski vastaa [[Caverion]] Oyj:n yrityskaupoista ja varapuheenjohtaja Anastasia Zoteeva on Rusatom Energy Internationalin varapääjohtaja.
Rivi 56 ⟶ 47:
[[WikiLeaks]]in aineiston mukaan Fennovoiman hallituksen varajäsentä Djurica Tankosicia epäilllään ympäristöraporttien väärentämisestä Bulgariassa Rosatom-projektissa. <ref name="Yle210715">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/fennovoima_ei_tiennyt_hallituksen_jasenen_kytkoksista_bulgarialaiseen_energiamafiaan/8170965 | Nimeke = Fennovoima ei tiennyt hallituksen jäsenen kytköksistä bulgarialaiseen "energiamafiaan"| Julkaisija = Yle| Ajankohta =21.7.2015 | Viitattu = 2.2.2016}}</ref>
 
=== Omistajat ===
Fennovoiman alkuperäinen omistuspohja muodostui [[Voimaosakeyhtiö SF]]:stä (66&nbsp;%) ja saksalaisesta [[E.ON]]-konserniin kuuluvasta E.ON Kärnkraft Finland AB:sta (34&nbsp;%). E.ON ilmoitti luopuvansa kaikista omistuksistaan Suomessa 24. lokakuuta 2012, eli [[Gasum]]in ja Fennovoiman osakkeista.<ref name="Yle241012">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kaatuuko_fennovoima_tahan_suuromistaja_eon_vetaytyy/6348092 | Nimeke = Kaatuuko Fennovoima tähän? Suuromistaja E.ON vetäytyy | Julkaisija = Yle| Julkaistu = 24.10.2012 | Viitattu = 2.2.2016}}</ref>
 
Alkuvuonna 2016 Fennovoiman omistajat ovat Voimaosakeyhtiö SF (66 %) ja Venäjän valtion ydinvoimayhtiön [[Rosatom|Rosatomin]] tytäryhtiö [[RAOS Voima Oy]] (34 %).<ref>[http://www.fennovoima.fi/fennovoima/omistajat Fennovoiman omistavat Voimaosakeyhtiö SF ja RAOS Voima Oyj.] Viitattu 27.3.2014.</ref> Voimaosakeyhtiö SF:n omistavat suurimmalta osin kunnalliset energiayhtiöt, mutta mukana on myös suomalaisia teollisuusyrityksiä.<ref name="FennoOmistajat">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fennovoima.fi/fennovoima/omistajat | Nimeke = Fennovoiman omistajat | Julkaisija = Fennovoima| Viitattu = 2.2.2016}}</ref>
 
== Historia ==
 
Fennovoiman perusti joukko suomalaisia yrityksiä jotka halusivat taata itselleen kohtuuhintaisen sähkön saannin ja tätä kautta turvata oman kilpailukykynsä. Nykyään osakkaat joutuvat ostamaan valtaosan sähköstään pörssistä, jossa sähkö on kallista ja altista hintavaihteluille. Yhtiö toimii [[mankala-periaate|Mankala-periaatteella]], eli sen osakkaat saavat voimalasta sähköä omistusosuuksiensa suhteessa. Kustannukset hoidetaan vastaavasti.<ref>[http://www.fennovoima.fi/fennovoima Fennovoima]</ref>
 
Alun alkaen saksalaisen [[E.ON]]-konsernin, useiden kunnallisten energiayhtiöiden sekä monipuolisen suomalaisen yritysjoukon hankkeesta on vuoden 2012 jälkeen vetäytynyt E.ON:in lisäksi valtaosa siinä mukana olleista suomalaisista kaupan ja teollisuuden alan yrityksistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.talouselama.fi/uutiset/fennovoima+on+paatymassa+kuntien+kontolle/a2217043 | Nimeke = Fennovoima on jäämässä kuntien kontolle | Julkaisu = Talouselämä.fi | Tekijä = Kankare, Matti | Ajankohta = 24.11.2013 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> Rahoituspulaa paikkaamaan tulleen [[Venäjä|Venäjän]] valtion ydinenergiayhtiö [[Rosatom]]in tytäryhtiö Rusatom Overseas ja Fennovoima allekirjoittivat joulukuussa 2013 toimitussopimuksen 1200 MW:n ydinvoimalasta. Samalla sovittiin 34 prosentin omistusosuuden Fennovoimasta siirtymisestä Rosatomille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/fennovoima_valitsi_rosatomin/6997356 | Nimeke = Fennovoima valitsi Rosatomin | Julkaisu = Yle Uutiset | Tekijä = Länkinen, Tiina | Ajankohta = 21.12.2013 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> Maaliskuun lopussa Fennovoiman omistuksesta 34 prosenttia siirtyi Rosatomin tytäryhtiölle RAOS Voima Oy:lle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fennovoima.fi/uutiset/uutiset/fennovoiman-omistuksesta-34-prosenttia-siirtynyt-rosatomille | Nimeke = Fennovoiman omistuksesta 34 prosenttia siirtynyt Rosatomille | Julkaisija = Fennovoima | Ajankohta = 27.3.2014 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> Suomalaisyritysten Voimaosakeyhtiö SF omistaa loput 66 prosenttia yhtiöstä.
 
2. joulukuuta 2014 [[Fortum]] ilmoitti mahdollisuudesta osallistua ydinvoimahankkeeseen ja lisätä näin ollen Fennovoiman kotimaisomistusta vaadittuun 60 prosenttiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/fortum-valmis-osallistumaan-fennovoima-hankkeeseen/1943733 | Nimeke = Fortum valmis osallistumaan Fennovoima-hankkeeseen | Julkaisu = Savon Sanomat | Ajankohta = 2.12.2014 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> 5. joulukuuta 2014 eduskunta hyväksyi äänin 115–74 Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätöksen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/a1417771856521 | Nimeke = Eduskunta hyväksyi Fennovoiman ydin­voimalan periaate­päätöksen – näin äänet jakautuivat | Julkaisu = HS.fi | Tekijä = Nieminen, Martta | Ajankohta = 5.12.2014 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> 30. kesäkuuta 2015 Fennovoima jätti rakentamislupahakemuksen [[Suomen työ- ja elinkeinoministeriö|työ- ja elinkeinoministeriölle]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.tem.fi/energia/tiedotteet_energia?89519_m=118444 | Nimeke = Fennovoima jätti rakentamislupahakemuksen ja omistajuusselvityksen | Julkaisija = Työ- ja elinkeinoministeriö | Ajankohta = 30.6.2015 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> Fortum ei kuitenkaan ollut mukana hakemuksessa keskeneräisten neuvottelujensa vuoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.talouselama.fi/uutiset/vl+fortum+ei+mukana+kun+fennovoima+jattaa+tanaan+hakemuksensa/a2313036 | Nimeke = VL: Fortum ei mukana, kun Fennovoima jättää tänään hakemuksensa | Julkaisu = Taloussanomat.fi | Ajankohta = 30.6.2015 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> Sen tilalle tuli kroatialainen Migrit Solarna Energija, jonka omistus herätti epäilyksiä yhtiössä käytettävästä todellisesta määräysvallasta. Ministeriö pyysi Fennovoimalta lisäselvitystä tosiasiallisen omistuksen selvittämiseksi ja totesi Fennovoiman toimitettua selvityksensä, ettei riittävää selvitystä omistuksesta saatu, eikä kroatialaisyhtiötä siten voitu pitää kotimaisena eli EU- tai ETA-alueen yrityksenä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.tem.fi/energia/tiedotteet_energia?89519_m=118490 | Nimeke = Ei riittävää varmuutta tosiasiallisesta määräysvallasta Migritissä | Julkaisija = Työ- ja elinkeinoministeriö | Ajankohta = 16.7.2015 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref> Fennovoimalla on 6. elokuuta saakka aikaa löytää hankkeeseen kotimaisuusasteen täyttävä sijoittaja. Näin ollen myös Fortumilla on vielä mahdollisuus palata hankkeesen, jos se saa omat vesivoimakauppansa Venäjällä Gazpromin kanssa hoidetuksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/rehn_fennovoiman_kroatialaissijoittajasta_migritin_jaljet_johtavat_venajalle/8160793 | Nimeke = Rehn Fennovoiman kroatialaissijoittajasta: Migritin jäljet johtavat Venäjälle | Julkaisu = Yle Uutiset | Tekijä = Toivonen, Terhi | Ajankohta = 16.7.2015 | Viitattu = 28.7.2015}}</ref>
 
== Sijoituspaikka ==
Rivi 79 ⟶ 78:
 
Fennovoima ja Rusatom Overseas, Venäjän valtion omistaman Rosatomin tytäryhtiö, allekirjoittivat 21.12.2013 toimitussopimuksen Pyhäjoelle rakennettavasta Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksesta. Rusatom Overseasin kanssa sovitun aikataulun mukaan voimala tuottaa sähköä vuonna 2024.<ref>[http://www.fennovoima.fi/uutiset/uutiset/fennovoima-ja-rusatom-overseas-laitostoimitussopimukseen Fennovoima ja Rusatom Overseasin laitostoimitussopimus allekirjoitettu.] 21.12.2013. Viitattu 27.3.2014.</ref> Rosatom täyttää E.ON:in poistumisen jättämän aukon taloudessa. Samalla reaktori vaihtui Toshiban tai Arevan toimittamasta 1&nbsp;800 MW:n reaktorista Rosatomin 1200 MW:n reaktoriin.<ref>[http://www.reuters.com/article/2013/12/21/us-fennovoima-rosatom-idUSBRE9BK05G20131221 Reuters: Finland's Fennovoima signs reactor deal with Rosatom]</ref>. Rosatom on lupautunut hankkimaan kaiken tarvittavan ulkopuolisen rahoituksen Fennovoimalle sekä toimittaa polttoaineen ja huoltaa reaktorin koko reaktorin eliniän. Ainakin alkuvaiheessa polttoaine on kierrätettyä uraania.<ref>[http://www.vihrealanka.fi/uutiset/rosatom-tuo-fennovoimalle-paitsi-reaktorin-my%C3%B6s-polttoaineen Vihreä lanka: Rosatom tuo Fennovoimalle paitsi reaktorin myös polttoaineen]</ref> Maaliskuussa 2014 Fennovoiman omistuksesta 34 % siirtyi Rosatomin tytäryhtiö RAOS Voima Oy:lle.<ref>[http://www.fennovoima.fi/uutiset/uutiset/fennovoiman-omistuksesta-34-prosenttia-siirtynyt-rosatomille Fennovoiman omistuksesta 34 % siirtynyt Rosatomille.] 27.3.2014. Viitattu 27.3.2014.</ref>
 
== Kansalaiset ==
Fennovoima on teettänyt vuosina 2008-2015 Norstat Finlandilla 9 mielipidekyselyä, joissa se selvittelee [[Pyhäjoki|Pyhäjoen]] ja sen ympäristökuntien asukkaiden mielipiteitä Fennovoiman ydinvoimalahankeesta. Joulukuussa 2015 830 puhelinhaastattelua sisältäneen tutkimuksen mukaan 68 prosenttia pyhäjokisista kannattaa Fennovoiman hanketta. Kun mukaan ottaa Pyhäjoen lisäksi myös sen naapurikuntien [[Kalajoki|Kalajoen]], [[Merijärvi|Merijärven]], [[Oulainen|Oulaisten]] ja [[Raahe]]n asukkaat, hankkeelle myötämielisiä on 66 prosenttia. Vuodesta toiseen hankkeen kannatus on pysynyt vakaana, ja Pyhäjoella kannatus nousi kaksi prosenttiyksikköä lokakuuhun 2014 verrattuna ja koko tutkimusalueella viisi prosenttiyksikköä.<ref name="HS01022014">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fennovoima.fi/hanke/sijoituspaikka/mielipidemittaukset | Nimeke = Enemmistö alueella kannattaa Fennovoimaa | Julkaisija = Fennovoima| Ajankohta =1.2.2014 | Viitattu = 2.2.2016}}</ref>
 
Ympäristöjärjestö [[WWF]] teetti [[Taloustutkimus|Taloustutkimus Oy:llä]] tutkimuksen heinäkuussa 2015, jossa haastateltiin yhteensä 1 056 ihmistä ympäri Suomea. Kyselyiden perusteella 29 prosenttia kannatti rakennusluvan myöntämistä Fennovoiman ydinvoimalalle, 51 prosenttia vastusti ja 20 prosenttia ei osannut sanoa.<ref>[http://yle.fi/uutiset/alle_kolmannes_antaa_tukensa_fennovoiman_ydinvoimalalle/8175892?ref=leiki-uu Alle kolmannes antaa tukensa Fennovoiman ydinvoimalalle] yle 23.7.2015</ref>
 
== Lähteet ==