Ero sivun ”Meteori” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Anr (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 2001:999:0:5EE2:6AFE:9BCE:9B0E:5A1C (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[User... |
Korhattu asia. Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee valoilmiötä. [[Meteori (elokuva)|Meteori]] käsittelee elokuvaa.}}
'''Meteori''' eli puhekielessä '''tähdenlento''' on [[valoilmiö]], joka syntyy, kun pieni [[kivi]] eli [[meteoroidi]] ”palaa” [[ilmakehä]]ssä. Tavallisesti tämä valoilmiö kestää muutamia sekunnin kymmenyksiä, jos sitäkään, korkeintaan
Silmin näkyvä meteori syntyy yli 0,1 millimetrin läpimittaisen kappaleen tuhoutuessa [[ilmakehä]]ssä, mutta [[tutka]]lla havaitaan pienempienkin kappaleiden (niin sanottujen [[mikrometeori]]t) [[ionisaatio]]vanoja.
Rivi 13:
[[Maa]]n ilmakehään osuu vuorokaudessa noin 10–100 [[tonni]]a [[meteoriitti]]aineista. 75 % siitä on läpimitaltaan alle 1 mm.<ref>Schuman: Kivet ja mineraalit</ref> 1 [[mikrometri]]n läpimittainen [[Kappale (fysiikka)|kappale]] osuu joka 30 mikrosekunnin välein, 1 mm:n läpimittainen joka 30 sekunnin välein ja 1 metrin läpimittainen joka vuosi.<ref>http://earthsci.org/education/teacher/basicgeol/meteorn_add/met_extinct.html</ref>
Meteori-ilmiötä tutkiva tieteenala, [[meteoriastronomia]], sai alkunsa 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä jaksoittaisten [[meteoriparvi]]en aktivoituessa (esimerkiksi [[leonidit]]). Meteorihavaintoja tehtiin 1930-luvulle asti lähinnä paljain silmin, sen jälkeen valokuvaamalla, 1940-luvulta lähtien VHF-alueen tutkilla ja viime vuosikymmeninä valoherkillä [[videokuvauslaitteisto]]illa, [[infrapuna]]spektrometreillä ja voimakastehoisilla UHF-tutkilla, sekä [[planeettaluotain]]ten mukana lentävillä pölypartikkeli-ilmaisimilla.
== Katso myös==
| |||