Ero sivun ”Voittamaton armada” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
nimivaihtoehto |
kh |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Invincible Armada.jpg|thumb|300px|Voittamaton armada]]
[[Tiedosto:Routes of the Spanish Armada.gif|thumb|200px|Voittamattoman armadan reitti ja taistelut.]]
'''Voittamaton armada''', myös '''Espanjan armada''', ({{K-es|Grande y Felicísima Armada}}) oli
== Armadan valmistelu ==▼
[[Tiedosto:Charles Howard, 1st Earl of Nottingham from NPG.jpg|150px|thumb|left|Charles Howard]]
[[Tiedosto:Gheeraerts Francis Drake 1591.jpg|150px|left|thumb|Sir [[Francis Drake]], 1591]]
Filipin laivaston oli tarkoitus kuljettaa [[Parma]]n herttua [[Alessandro Farnese]]n johtamat espanjalaisjoukot Alankomaista [[Englannin kanaali]]n
▲Filipin laivaston oli tarkoitus kuljettaa [[Parma]]n herttua [[Alessandro Farnese]]n johtamat espanjalaisjoukot Alankomaista [[Englannin kanaali]]n toiselle puolelle. Armadan koko oli 130 alusta, 2 400 tykkiä ja 30 000 miestä. Sen komentajaksi määrättiin alun perin Espanjan kokenein amiraali, Santa Cruzin markiisi, mutta hän kuoli sairauteen ennen kuin laivasto oli lähtövalmis.
Uudeksi komentajaksi määrättiin [[Medina-Sidonia]]n herttua [[Alonso de Guzman el Bueno]], jolla ei ollut lainkaan aiempaa kokemusta mereltä. Armada sai vastaansa 197 englantilaisalusta, jotka olivat espanjalaisia pienempiä, mutta myös ketterämpiä ja tulivoimaisempia. Englantilaisten komennossa olivat amiraalit [[Charles Howard]] ja [[Francis Drake]].
== Taistelut ==
Armada
27. heinäkuuta espanjalaiset vetäytyivät [[Calais|Calais’hin]], lähelle [[Dunkerque]]ssa odottavia Parman herttuan joukkoja. Keskiyöllä 28. heinäkuuta englantilaiset lähettivät kahdeksan [[polttolaiva]]a alavirtaan kohti tiiviiseen muodostelmaan ankkuroituneita espanjalaisaluksia. Seurasi paniikki ja espanjalaiset
▲Armada nosti purjeensa [[Lissabon]]ista 28. toukokuuta määränpäänään Englannin kanaali. Se joutui kuitenkin huonon sään viivästyttämäksi ja ensimmäiset havainnot siitä saatiin vasta 19. heinäkuuta. Seuraavan viikon aikana käytiin kaksi taistelua Eddystonen ja Portlandin saarien edustalla. Englantilaiset aiheuttivat suuria vahinkoja armadan kömpelöille aluksille.
Medina-Sidonian herttua yritti koota
▲27. heinäkuuta espanjalaiset vetäytyivät [[Calais|Calais’hin]], lähelle [[Dunkerque]]ssa odottavia Parman herttuan joukkoja. Keskiyöllä 28. heinäkuuta englantilaiset lähettivät kahdeksan [[polttolaiva]]a alavirtaan kohti tiiviiseen muodostelmaan ankkuroituneita espanjalaisaluksia. Seurasi paniikki ja espanjalaiset joutuivat irtautuessaan pahasti erilleen toisistaan.
▲Medina-Sidonian herttua yritti koota joukkonsa lähellä [[Gravelines]]ia, mutta englantilaiset hyökkäsivät jälleen 29. heinäkuuta. Espanjalaiset menettivät 11 alusta ja lähes 2 000 miestä ennen kuin molemmilta osapuolilta loppuivat ampumatarvikkeet ja taistelu taukosi. Englantilaisten miestappiot itse taistelussa olivat vain joitain satoja, mutta pian iskenyt [[lavantauti]]epidemia surmasi tuhansia. Tietämättä englantilaisten ammuspulasta, Medina-Sidonian herttua määräsi armadan perääntymään koilliseen. Päivää Gravelinesin taistelun jälkeen englantilaiset lähtivät takaa-ajoon pakottaen armadan yhä pohjoisemmaksi. Ampumatarvikkeet osoittautuivat jälleen rajoittavaksi tekijäksi, ja Howard joutui antamaan irtautumiskäskyn [[Forthinvuono]]n kohdalla [[Skotlanti|Skotlannin]] itärannikolla.
== Armadan tappio ==
[[Tiedosto:Spanish Armada.jpg|thumb|200px|''Voittamattoman armadan tuho'', [[Philippe-Jacques de Loutherbourg]]in maalaus vuodelta [[1796]].]]
Parman herttua oli raivoissaan laivaston menettämisestä ja uhkasi kulkea kuorma- ja tykkiveneillään Kanaalin yli; jotkut historioitsijat<ref>Estlander - Hietakari: Jokamiehen maailmanhistoria </ref> väittävät herttuan lyöneen kuoliaaksi erään kapteeneistaan, joka
▲Parman herttua oli raivoissaan laivaston menettämisestä ja uhkasi kulkea kuorma- ja tykkiveneillään Kanaalin yli; jotkut historioitsijat<ref>Estlander - Hietakari: Jokamiehen maailmanhistoria </ref> väittävät herttuan lyöneen kuoliaaksi erään kapteeneistaan, joka järkevästi huomautti, etteivät veneet kestäisi Kanaalin säitä.
Armadan oli palattava Espanjaan kiertämällä Skotlannin ja [[Irlanti|Irlannin]] pohjoisrannikon ympäri. Alueella vallinneet voimakkaat syysmyrskyt riepottelivat laivastoa ja aiheuttivat lisää tuhoa. Espanjaan palasi vain 67 alusta ja noin 10 000 miestä. Englannille voitto merkitsi paitsi itsenäisyyden säilymistä, myös mahdollisti suuremman vapauden merellä ja Filip II:n vihollisten tukemisen Alankomaissa ja [[Ranska]]ssa. Tappio ei ollut kuitenkaan ratkaiseva Espanjan kannalta, vaan se säilytti asemansa [[Eurooppa|Euroopan]] sotilasmahtina vielä yli 50 vuoden ajan.
| |||