Versio 1. helmikuuta 2016 kello 16.34 muokkaa Kotivalo (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 128 627 muokkausta kuva Seinäjoen oikeustaloosta, kuvat samankokoosiksi ← Vanhempi muutos		Versio 2. helmikuuta 2016 kello 00.30 muokkaa kumoa Paju (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut 94 697 muokkausta f: kolme → kaksi (lakimuutos voimaan 5/2015, lautamieskokoonpanoja pienennettiin) Uudempi muutos →
Rivi 5: [[Suomi\|Suomessa]] toimii 27 käräjäoikeutta. Käräjäoikeutta johtaa [[laamanni]] ja varsinaisina alioikeustuomareina toimivat [[käräjätuomari\|käräjätuomarit]]. Lisäksi käräjäoikeudessa voi olla [[viskaali\|käräjäviskaaleja]] ja tuomioistuinharjoitteluaan suorittavia [[notaari\|notaareja]]. Näiden toimivalta on käräjätuomaria suppeampi. Varsinaisen lainkäyttöhenkilöstön lisäksi kansliassa toimivat toimisto- ja osastosihteerit voivat ratkaista eräitä selviä ja riidattomia velkomus-, kiinteistökirjaamis- ja hakemusasioita. Rikosasiat käräjäoikeus käsittelee tavallisimmin lautamieskokoonpanossa, johon kuuluu lainoppinut puheenjohtaja sekä ~~kolme~~kaksi maallikkotuomaria eli [[lautamies\|lautamiestä]]. Vaativaa rikosasiaa käräjäoikeus saattaa käsitellä laajennetussa lautamieskokoonpanossa, jossa normaaliin kokoonpanoon on lisätty mahdollisesti yksi lainoppinut lisäjäsen ja mahdollisesti yksi maallikkojäsen. Näin toimitaan yleensä, jos asian käsittelyn odotetaan kestävän kauan, sillä tämä mahdollistaa yhden lainoppineen jäsenen ja kahden maallikkojäsenen tippumisen pois kokoonpanosta. Tuomiovaltainen käräjäoikeus on lautamieskokoonpanossa, jos läsnä on lainoppineen puheenjohtajan lisäksi kaksi lautamiestä. Kesken asian käsittelyn kokoonpanoon ei koskaan lisätä tuomareita. Vähäiset rikosasiat käräjäoikeus voi ratkaista myös yhden lainoppineen tuomarin istunnossa. Siviiliasioissa tavallisimmin oikeutta istuu yksi lainoppinut tuomari. Lainopillisesti hankalat asiat käsitellään kolmen lainoppineen tuomarin kokoonpanossa.

Ero sivun ”Käräjäoikeus” versioiden välillä