Versio 10. tammikuuta 2016 kello 00.28 muokkaa Haltiamieli (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 70 517 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 1. helmikuuta 2016 kello 19.50 muokkaa kumoa Amoigni (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 1 080 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Tiedosto:Suffrage parade-New York City-May 6 1912.jpg\|thumb\|Suffragettien mielenosoitus New Yorkissa 6. toukokuuta 1912.]] '''Suffragetti''' ({{k-en\|suffragette}}, johdettu sanasta ''suffrage'' ’äänioikeus’) on nimitys, jota käytettiin 1900-luvun alun [[Yhdistynyt kuningaskunta\|Britanniassa]] [[Naisten äänioikeus\|naisten äänioikeutta]] vaatineista naispuolisista aktivisteista. Vuonna 1905 eräs brittiläinen sanomalehti käytti sanaa suffragette (engl. suffrage) pilkatakseen naisia, jotka vaativat äänioikeutta itselleen.<ref name="NL">Naisliike, Lasten kuvitettu tietosanakirja – Uuden ajan kuvaensyklopedia s. 376, Helsinki Media, 2. p., 1994, ISBN 951-875-521-3 {{parempi lähde}}</ref> Aluksi siis naisten äänioikeuden maltillisia ajajia kutsuttiin '''suffragisteiksi''' (engl. ''suffragist''), ja suffragetti-nimitys otettiin käyttöön tarkoittamaan [[naisasialiike\|naisasialiikkeen]] äärilaitaa, joka kannatti niin sanottua [[Suora toiminta\|suoraa toimintaa]], lähinnä WSPU:ta. Suffragettiliike henkilöidään usein [[Emmeline Pankhurst]]iin ja tämän perustamaan naisliittoon ''Womens Social and Political Union'' (WSPU), jonka kannattajat turvautuivat rajuihin keinoihin äänioikeusasiaa ajaessaan 1905 petyttyään maltillisen naisliikkeen vähäisiin saavutuksiin. Suffragetit järjestivät näyttäviä protesteja ja mielenosoituksia, kahlitsivat itseään julkisille paikoille ja harjoittivat jopa suoraa [[sabotaasi]]a, kuten postilaatikoiden polttamista tai ikkunoiden rikkomista. Vuodesta 1903 lähtien monet naiset aloittivat [[Nälkälakko\|nälkälakon]]. Heitä pakkoruokittiin nieluun työnnetyn letkun kautta. Tämä aiheutti monille naisille pysyviä vammoja. Pakkoruokinta kiellettiin 1913.<ref name="NL" /> Säädettiin niin kutsuttu ''Cat and Mouse Act'' (”kissa ja hiiri -laki”), jonka nojalla nälkälakon vuoksi sairastuneet vangit voitiin vapauttaa terveydellisistä syistä ja parannuttuaan palauttaa vankilaan kärsimään rangaistuksensa loppuun. Nälkälakot ja pakkosyötöt johtivat silti muutamiin kuolonuhreihin. Puolessa vuodessa 1913 suffragetit tekivät 250 pommi-iskua tai tuhopolttoa, mutta kukaan ei kuollut, koska kohteena olivat tyhjät rakennukset. Yli tuhat suffragettia joutui vankilaan.<ref name=historia>[http://historianet.fi/yhteiskunta/suffragetit-hakivat-aanioikeutta-pommeilla Suffragetit hakivat äänioikeutta pommeilla], Historia-lehti 10. syyskuuta 2015.</ref> [[Tiedosto:Suffragette banner carried in picket of the White House.jpg\|thumb\|[[Woodrow Wilson]]ia vastustava juliste [[Valkoinen talo\|Valkoisen talon]] edustalla 1918.]] ~~Lukuisia suffragetteja vangittiin, ja liikkeen johtohahmo~~ Emmeline Pankhurst istui vankilassa kahdeksaan otteeseen ennen [[ensimmäinen maailmansota\|ensimmäistä maailmansotaa]]. Suffragettiliikkeen kuuluisin [[marttyyri]] oli kuitenkin [[Emily Davison]], joka vuoden 1913 [[Epsomin derby]]ssä käveli laukkaradalle kuningas [[Yrjö V\|Yrjö V:n]] kilpahevosen eteen ja tallautui vahingossa kuoliaaksi. Suffragettiliikkeellä oli kannatusta myös Atlantin toisella puolella. [[Yhdysvallat\|Yhdysvalloissa]] [[Alice Paul]] ja [[Lucy Burns]] johtivat protesteja presidentti [[Woodrow Wilson]]in hallintoa vastaan. Presidenttiä kutsuttiin saksalaisittain ”Keisari Wilsoniksi” (''Kaiser Wilson'') ja hänen kuvattiin sortavan äänioikeudettomia yhdysvaltalaisia naisia samalla tavoin kuin yksinvaltainen Saksan keisari sotapropagandassa sorti alamaisiaan. Suffragetit lopettivat terrorikampanjansa, kun Britannia liittyi [[Ensimmäinen maailmansota\|ensimmäiseen maailmansotaan]] 4.8.1914.<ref name=historia/> Pankhurstien mukaan taistelu Saksaa vastaan oli tärkeämpää kuin tasa-arvovaatimukset, ja suffragetit eivät "voi olla missään tapauksessa pasifisteja". Emmeline Pankhurst vaati miehiä rintamalle ja yleistä asevelvollisuutta sekä naisille pakkotyötä sodan hyväksi. Vain liikkeen pieni vähemmistö kuitenkin vastusti sotaa.<ref name=hs>{{Verkkoviite\|Osoite=http://www.hs.fi/kulttuuri/a1452658653308\|Nimeke=Naiset etsivät pelkureita\|Ajankohta=14.1.2016\|Julkaisu=HELSINGIN SANOMAT}}</ref> [[Ensimmäinen maailmansota]], jonka aikana naiset ottivat laajalti hoitaakseen rintamalle lähteneiden miesten työtehtävät, edesauttoi naisten oikeuksien laajenemista. Britanniassa naiset saivat 1918 rajatun äänioikeuden ja 1928 yhtäläisen äänioikeuden miesten kanssa. Yhdysvalloissa naisten äänioikeus astui voimaan 1920. Suffragettiliike lopetti toimintansa maailmansodan ja sen jälkeisten muutosten myötä. Heti sodan jälkeen parlamentti sääti äänioikeuden yli 30-vuotiaille naisille ja miehille. Vuonna 1928 yli 21-vuotiaat saivat äänioikeuden. Yhdysvalloissa naisten äänioikeus astui voimaan 1920, Suomessa jo 1906, Uudessa-Seelannissa 1893, Mansaarella 1881 ja Wyomingissa 1869. ==Terrorikampanja== Helsingin Sanomat kirjoitti tuolloin: "Kaikilta tahoilta saapuu tietoja suffragettien konnantöistä. Heti lakiehdotuksen hylkäämisen jälkeen löydettiin Lontoon Citystä 3 pommia. Yksi pommeista löydettiin piispan istuimen alta, yksi Daily Newsin toimituksen edustalta.(– –) Koiranäyttelyssä antoivat suffragetit eräälle koiralle, joka oli saanut 2000 punnan palkinnon, myrkkyä. Koira kuoli. Omistajatar sai postikortin, jossa suffragetit ilmoittavat että kaikkien kalliiden esineiden omistajain on nyt vavistava." <ref>http://www.hs.fi/ihmiset/a1368242838662</ref> Esimerkiksi valtiovarainministeri David Lloyd Georgen maaseutuasunnon makuuhuoneessa WSPU:n suffragetit räjäyttivät 2,3 kilon pommin. Myös tähtitieteellinen observatorio räjäytettiin ja lennätinlankoja katkaistiin.<ref name=historia/> == Katso myös ==

Ero sivun ”Suffragetti” versioiden välillä