Ero sivun ”Valokuvauksen historia” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Värivalokuva: typo |
→Jälkikuvailmiö: jälkikuvan selventämistä |
||
Rivi 23:
==Jälkikuvailmiö==
Ensimmäiset stereokuvat kuvattiin jo vuonna 1839 daguerrotypia-menetelmällä. Stereokuville sopivan katselulaitteen puute ja kuvien kopioimisen vaikeus hidasti stereokuvauksen yleistymistä.<ref>Encyclopædia Britannica, Eleventh Edition, Volume XXI (1911). Encyclopædia Britannica Inc. New York.</ref> Stereokuvaus ei yleistynyt kuluttajien keskuuteen, ja esimerkiksi [[View-Master|View-Master-laite]] jäi lasten leluksi<ref name=syntyhist />. Yksinkertaisempi, maalaustaiteesta tuttu kuvamuoto eli valokuva muodostui kuluttajille sopivaksi massatuotteeksi. Se toimi jatkumona vanhemmalle naturalistiselle ilmaisutavalle.
Valokuvaus oli poistanut camera obscuraan liittyneen laitteen ja katsojan sidoksen. Kuvaa saatettiin tarkastella laitteesta riippumatta. Tämä hämärsi kuvaajan osuutta kuvan synnyssä. Valokuva näytti esittävän katsojasta ja kuvaajasta riippumatonta objektiivista tietoa ja totuutta.<ref>Crary J. (1992): ''Techniques of the Oserver.'' MIT Press, London..</ref> Valokuvaus levisi nopeasti ympäri maapallon ja muotokuvastudioita perustettiin kaikkialle. Valotus perustui matemaattiseen, digitaaliseen standardiin, jonka ansiosta kamerat ja valotusmateriaalit toimivat kaikkialla samojen sääntöjen mukaan.{{selvennä}}
==Valokuvauksen digitalisoituminen==
|