Ero sivun ”Tarvas” versioiden välillä

'''Tarvas''' on yleisestä käytöstä kadonnut [[suomen kieli|suomen kielen]] sana, jonka merkityksestä on erilaisia tietoja ja käsityksiä. Tarvaista on tietoja kerätyssä kansanperinteessä. Kansanperinteessä tarvas on tarkoittanut yleensä jotain sarvekasta eläintä, kuten [[hirvi|hirveä]], [[peura]]a, [[nauta]]a, tai jonkun näistä urosta. Ei kuitenkaan tiedetä, mikä merkitys, jos mikään, on alkuperäisin, joskin sanan [[etymologia]] viittaa nautaeläimeen. Jo 1800-luvulla sana on askarruttanut tutkijoita. Joskus tarvas-sanaa käyttäneillä ihmisilläkään ei ollut selvää käsitystä siitä, mikä tarvas on.

Sana ''tarvas'' on lainaa [[indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalaisista]] [[balttilaiset kielet|balttilaiskielistä]]. Esimerkiksi [[liettuan kieli|liettuaksi]] ''taūras'' merkitsee [[alkuhärkä]]ä, joita eli Euroopassa 1600-luvulle asti. Sana on sukua myös härkää ja sonnia tarkoittaville [[latina]]n sanalle ''taurus'' ja [[muinaiskreikka|kreikan]] sanalle ''taũros''. Suomen kielessä tarvas on voinut alun perin tarkoittaa jotain nautaeläintä, mutta sen merkitys on myöhemmin voinut hajota. [[Viron kieli|Virossa]] tarvas merkitsee [[alkuhärkä]]ä, ja on joskus myös merkinnyt [[saksanhirvi|saksanhirveä]].

Nykyinen sana ''teuras'' (ks. [[teurastus]]) on samaa kantaa kuin tarvas, ja tarkoittanut alun perin [[sonni]]a. Nuoret sonnit nimittäin usein teurastettiin siinä, missä lehmät jätettiin tuottamaan maitoa ja vasikoita. Myös sana ''torvi'' (jonka alkuperäinen merkitys on sarvi) on samaa kantaa.