Ero sivun ”Robert II (Ranska)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Removing Link GA template (handled by wikidata) |
p kh |
||
Rivi 7:
[[Kuva:Seal of Robert II.jpg|thumb|left|Robert II:n sinetti.]]
Robert II oli kapetinkien dynastian perustajan ja frankkien kuninkaan [[Hugo Capet|Hugo Capet'n]] ainoa poika ja siten dynastian toinen kuningas. Robertin isä kruunautti hänet valtakunnan ylhäisten suostumuksella jo elinaikanaan
Robert sai ajankohtaan nähden hyvin perusteellisen koulutuksen. Hän opiskeli ns. [[Reims]]in koulussa arkkipiispa-herttuan sihteerin ja isänsä hyvän ystävän Gerbertin johdolla. Koulutuksensa kautta hän oli erittäin kiinnostunut muun muassa [[teologia]]sta, mistä johdettiin hänen lisänimensä ”Hurskas”. Robert oli oman aikansa intellektuelleja, mikä oli harvinaista kirkonmiesten piirin ulkopuolella. On oletettu, että kuninkaana Robert olisi itse kirjoittanut joitakin tekstejä kuten myös kirkkolauluja. Jos oli Robertin arkielämä usein ristiriidassa hänen Hurskas-lisänimensä kanssa, niin sama ristiriita oli myös toisen lisänimen ”Pasifisti” kanssa, sillä Robert oli taitava ja tehokas sotilas.
Rivi 13:
== Avioliitot ==
Robert Hurskaan pitkästä, lähes neljä vuosikymmentä kestäneestä hallituskaudesta, ovat historian lehdille jääneet eritoten hänen avioliittonsa ja niissä sekoileminen. Robert II solmi kolme avioliittoa, joista ensimmäinen oli poliittinen järkiavioliitto isän tahdosta, toinen oli hullaantumiseen asti intohimoa täynnä ollut avioliitto, joka mitätöitiin, ja kolmas oli järkiavioliitto perillisten saamiseksi valtaistuimen tarpeisiin. Robert II:n avioliitot olivat:
# Noin vuonna 989 Susanna (Rosala), Italian prinsessa (n. 945– [[26. tammikuuta]] [[1003]]. Rosala oli Flanderin kreivin Arnulf II:n leski ja
#Noin vuonna 996 oli vuorossa Bertha, Burgundin prinsessa (952–1035). Bertha oli Blois'n kreivin Theobald II:n leski ja lisäksi Robertin läheinen sukulainen. Berthalla oli viisi lasta edellisistä avioliitoistaan. Paavi [[Gregorius V]] ei halunnut avioliiton täytäntöönpanoa ja niin hän julisti Robertin pannaan. Kuitenkin pitkien neuvottelujen jälkeen uusi paavi [[Sylvester II]] mitätöi avioliiton.
#Vuonna 1001 Arlesin Constance (973–[[2. heinäkuuta]] [[1034]]. Hän oli Arlesin kreivin Guillaumen tytär. Hän oli jännittävä nainen, joka teki miehensä elämän tuskaisaksi, mutta kuitenkin hänestä tuli Robertin lasten äiti. Vuonna 1010 Robert halusi erota hankalasta puolisostaan ja avioitua uudelleen Berthan kanssa, mutta paavi ei suostunut tähän järjestelyyn.
Rivi 32:
== Hallitsija ==
Robertin perimä kuningaskunta ei ollut alueellisesti kovin suuri. Hän pyrkikin päättäväisesti laajentamaan kruunulle ja siten suoraan hallitsijalle kuuluvaa aluetta ottamalla kaikki lääninherratta jääneet alueet kuninkaan haltuun. Usein tämä kuitenkin oli tavalla tai toisella sodan seurausta ja sen, että tapaoikeuden mukaan katsottiin, ettei nainen voinut periä feodaalivelvoitteista maata.
Hurskas Robert sai hallitusaikanaan muutamia harvoja ystäviä, mutta paljon vihollisia
Robertin hallitusaikana vuonna 1022 ilmenivät ensimmäiset vakavat harhaoppiset ajatukset katolisen kirkon sisällä. Vuonna 1024 tuomittiin ensimmäiset harhaoppiset roviolle Orléansissa. Papisto oli vastustanut tuomiota, mutta kuningas oli innolla sen kannalla, ja niin hän olikin puolisonsa kanssa katselemassa ensimmäistä harhaoppisuuden tähden syytetyn polttamista roviolla.▼
▲Hurskas Robert sai hallitusaikanaan muutamia harvoja ystäviä, mutta paljon vihollisia, jopa hänen omasta pojastaan Hugosta tuli tällainen. Robert voitelutti Hugon kanssakuninkaakseen vuonna 1017, mutta tämä ei tyydyttänyt kunnianhimoista nuorta miestä, sillä hän olisi halunnut omia läänityksiä. Hugo Suuri kapinoikin äitinsä tukemana isäänsä vastaan ja hän kuoli äkisti vuonna 1025 kapinoidessaan ja taistellessaan tällaisessa isänsä vastaisessa taistelussa. Myös henkiin jääneet pojat Henrik ja Robert kääntyivät isäänsä vastaan ja käynnissä oli sisällissota vallasta ja alueiden omistuksesta. Kuningas Robertin armeija kärsi tappion ja hän itse vetäytyi Beaugency'n lähelle Pariisia. Robert kuoli keskellä poikiaan vastaan käymäänsä sotaa Melunissa [[20. heinäkuuta]] [[1031]]. Hänet on haudattu Saint-Denisin katedraaliin kolmannen vaimonsa kanssa.
▲Robertin hallitusaikana vuonna 1022 ilmenivät ensimmäiset vakavat harhaoppiset ajatukset katolisen kirkon sisällä. Vuonna 1024 tuomittiin ensimmäiset harhaoppiset roviolle Orléansissa. Papisto oli vastustanut tuomiota, mutta kuningas oli innolla sen kannalla ja niin hän olikin puolisonsa kanssa katselemassa ensimmäistä harhaoppisuuden tähden syytetyn polttamista roviolla.
[[Kuva:Laurens excomunication 1875 orsay.jpg|thumb|left|420px|Robert II Hurskaan pannaanjulistus. Jean-Paul Laurensin orientalistinen maalaus 1800-luvulta ([[Orsay]]n museo [[Pariisi]]).]]
| |||