Ero sivun ”Lundin taistelu” versioiden välillä

Tanskan kuningas [[Kristian V]] näki silloin mahdollisuutensa Ruotsille menetettyjen alueiden takaisinvaltaamiseksi. Vuonna 1675 Tanska ja [[Brandenburg|Brandenburgin herttuakunta]] ottivat haltuunsa Ruotsin omistuksia Pommerissa. Vuoden 1676 kesäkuussa Tanskan joukot tekivät harhautushyökkäyksen Norjasta Bohusläniin. Kristian itse johti pääarmeijansa 29. kesäkuuta lähelle [[Helsingborg]]ia ja otti nopeasti haltuunsa suurimman osan Skånea. Vain raskaasti linnoitettu [[Malmö]]n kaupunki pystyi vastustamaan Tanskan joukkoja. Monet asukkaista, erityisesti Pohjois-Skånen metsäseudun köyhät talonpojat, liittyivät Tanskan joukkoihin ja ahdistelivat alueella olevia Ruotsin joukkoja.<ref name=tkh />

HuolimattaKaarle huonoistaXI yhteyksistäpäätti muunpitää Ruotsinarmeijansa Skånessa siitä kanssahuolimatta, Kaarleettä XIyhteydet päättimuuhun pitääRuotsiin armeijansaolivat Skånessahuonot. mihinTarkoituksena hintaanoli hyvänsä pitääkseenpitää Tanskan armeijan kiireisenä niin, ettei se onnistuisi piirittämään ja näännyttämään Malmön kaupunkia nälkään. Vuoden 1676 syksy oli kova. Pellot tulvivat ylitsevuotavistavaltavien vesisateistavesisateiden takia ja ennestäänkin huonot tiet muuttuivat soistuviksi ojiksimutaisiksi. Kristian päätti 20. marraskuuta siirtää armeijansa hyvin valituille talvimajoituspaikoille Lundin itäiselle alueelle. Kaarle ei löytänyt vastaavaa leiripaikkaa, mutta hän päätti antaa armeijansa lopun majoittua noin kymmenen kilometrin päähän Lundista luoteeseen, [[Kävlinge (joki)|Kävlingejoen]] toiselle puolelle. Tätä molempien joukkojen siirtymistä on kuvattu kilpajuoksuksi Lundiin.<ref name=tkh />