Ero sivun ”Lundin taistelu” versioiden välillä

667 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
lähde + täydennystä, lähteetön-m pois, korjattava-m pois
p (f)
(lähde + täydennystä, lähteetön-m pois, korjattava-m pois)
{{Lähteetön}}
{{Korjattava/kieli}}
{{Taistelu
| nimi = Lundin taistelu
| muut_taistelut =
}}
'''Lundin taistelu''' käytiin [[4. joulukuuta]] [[1676]] Ruotsissa, [[Lund]]in kaupungin pohjoisen portin ulkopuolella. Taistelu oli osa [[Skoonen sota]]a.<ref name=tkh>{{Lehtiviite | Tekijä = Henrik Fafner | Otsikko = Lundin taistelu : Pohjolan verilöyly| Julkaisu = Tieteen Kuvalehti Historia| Ajankohta = 2010| Vuosikerta = | Numero = 14| Sivut = 15-21| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Bonnier| Tunniste = | Issn = 0806-5209| Viitattu = }}</ref>
 
==Tausta==
 
Ruotsi oli yksi kolmikymmenvuotisen sodan suurista voittajista ja sai [[Westfalenin rauha|Westfalenin rauhansopimuksessa v.]] 1648 Saksasta uusia alueita Saksasta (Vorpommern, Wismar ja Neuenkirchen, Bremen-Verden, Wildeshousen ja muutamia pienempiä alueita). [[RoskildeRoskilden rauha|Roskilden]]n (1658) ja [[KööpenhaminaKööpenhaminan rauha|Kööpenhaminan]]n (1660) rauhansopimuksissa,. Kuningas [[Kaarle X Kustaa]]n äkillisen kuoleman jälkeen, Ruotsi lopulta sai myös [[Skånen lääni|Skånen läänin]] Tanskalta. Samalla myös Blenkinge[[Blekinge]], [[Halland]] ja [[Bohuslän]] yhdistettiin Ruotsiin. Uusi kuningas [[Kaarle XI]] peri kruunun isältään [[Kaarle X Kustaa]]lta vain viiden vuoden ikäisenä vuonna 1660.
 
Ruotsi solmi Ranskan kanssa liiton, jossa se lupautui vastineeksi suuresta vuosittaisesta Ranskan talousavusta sijoittamaan suuren, 10 &nbsp;000 miehen kenttäarmeijan Itämeren eteläpuolisille alueilleen. Sitä oli tarkoitus käyttää mahdollisessa Keski-Euroopan sodassa. Vuonna 1675 Ruotsi oli täyttänyt lupauksensa. Armeija oli kuitenkin paljon pienempi, heikompi ja huonommin varustettu kuin mitä oli luvattu. Se oli huonommin hoidettu kuin vastaavat [[Brandenburg]]in joukot [[Fehrbellin taistelu]]ssa. Taistelu päättyi ratkaisemattomaan, mutta horjuvan ruotsalaisen komentajan johdettua sitä kuin tappiota, siitä loppujen lopuksi tuli tappio Ruotsille.
Kuningas [[Kaarle XI]] peri kruunun isältään [[Kaarle X Kustaa]]lta vain viiden vuoden ikäisenä vuonna 1660, isänsä [[Göteborg]]issa tapahtuneen odottamattoman kuoleman jälkeen.
 
==Sodan syttyminen==
Ruotsi solmi Ranskan kanssa liiton, jossa se lupautui vastineeksi suuresta vuosittaisesta Ranskan talousavusta sijoittamaan suuren, 10 000 miehen kenttäarmeijan Itämeren eteläpuolisille alueilleen. Sitä oli tarkoitus käyttää mahdollisessa Keski-Euroopan sodassa. Vuonna 1675 Ruotsi oli täyttänyt lupauksensa. Armeija oli kuitenkin paljon pienempi, heikompi ja huonommin varustettu kuin mitä oli luvattu. Se oli huonommin hoidettu kuin vastaavat [[Brandenburg]]in joukot [[Fehrbellin taistelu]]ssa. Taistelu päättyi ratkaisemattomaan, mutta horjuvan ruotsalaisen komentajan johdettua sitä kuin tappiota, siitä loppujen lopuksi tuli tappio Ruotsille.
[[Tanska]]n kuningas [[Kristian V]] näki silloin mahdollisuutensa Ruotsille menetettyjen alueiden takaisinvaltaamiseksi. Vuonna 1675 Tanska ja Brandenburgin herttuakunta ottivat haltuunsa Ruotsin omistuksia Pommerissa. Vuoden 1676 kesäkuussa Tanskan joukot tekivät harhautushyökkäyksen Norjasta Bohusläniin. Kesäkuun 29. päivänä Kristian itse johti pääarmeijansa 29. kesäkuuta lähelle [[Helsingborg]]ia ja otti nopeasti haltuunsa suurimman osan Skånea. Vain raskaasti linnoitettu Malmön kaupunki vastustipystyi vastustamaan Tanskan joukkoja. Monet asukkaista, erityisesti Pohjois-Skånen metsäseudun köyhät talonpojat, liittyivät Tanskan joukkoihin ja ahdistelivat alueella olevia Ruotsin joukkoja.<ref name=tkh />
 
Heinäkuun 24 päivänä arviolta n. 250 vaunua käsittänyt ruotsalainen kuormasto ryöstettiin ja tuhottiin Loshultin väijytyksessä Skånen ja Smålandin läänien rajojen välissä. 50&nbsp;000 hopeakolikon sotasaalis, kuninkaan henkilökohtainen teltta ja hänen taloushopeansa menetettiin. Tämä tapahtuma oli alku välittömille sotatoimille, muttei niin korvaamaton vahinko kuin vihollisen sotapropagandassa väitettiin: menetysten kokonaismääräksi kirjattiin vain kolmen viikon avustukset Ranskasta.
[[Tanska]]n kuningas [[Kristian V]] näki silloin mahdollisuutensa Ruotsille menetettyjen alueiden takaisinvaltaamiseksi. Vuoden 1676 kesäkuussa Tanskan joukot tekivät harhautushyökkäyksen Norjasta Bohusläniin. Kesäkuun 29. päivänä Kristian itse johti pääarmeijansa lähelle [[Helsingborg]]ia ja otti nopeasti haltuunsa suurimman osan Skånea. Vain raskaasti linnoitettu Malmön kaupunki vastusti Tanskan joukkoja. Monet asukkaista, erityisesti Pohjois-Skånen metsäseudun köyhät talonpojat, liittyivät Tanskan joukkoihin ja ahdistelivat alueella olevia Ruotsin joukkoja.
 
Heinäkuun 24 päivänä arviolta n. 250 vaunua käsittänyt ruotsalainen kuormasto ryöstettiin ja tuhottiin Loshultin väijytyksessä Skånen ja Smålandin läänien rajojen välissä. 50&nbsp;000 hopeakolikon sotasaalis, kuninkaan henkilökohtainen teltta ja hänen taloushopeansa menetettiin. Tämä tapahtuma oli alku välittömille sotatoimille, muttei niin korvaamaton vahinko kuin vihollisen sotapropagandassa väitettiin: menetysten kokonaismääräksi kirjattiin vain kolmen viikon avustukset Ranskasta.
 
Tanskan harhauttamisjoukot jatkoivat tunkeutumistaan Norjasta Ruotsin länsiosiin. Vain 21-vuotias kuningas [[Kaarle XI]] otti henkilökohtaisesti komentoonsa uudelleen kootun pääarmeijansa ja marssitti sen etelään Ruotsin sydänmailta pysäyttämään Tanskan armeijan. Tanskan kuningas sijoitti armeijansa pitkin Skånea voidakseen ruokkia armeijansa ja pystyäkseen pitämään hallussaan valloittamansa alueet, ja tuhoamaan Kaarlen mahdollisuudet huoltaa omaa armeijaansa. Tanskalaiset yrittivät myös eristää Malmön kaupungin. Kristian hallitsi myös Helsingørin kaupungin linnoitusta, Kristianstadia ja Landskronaa yhdessä Lundin ja Ystadin kaupunkien kanssa. Ruotsin tilanne oli jo huono.
 
Huolimatta huonoista yhteyksistä muun Ruotsin kanssa, Kaarle XI päätti pitää armeijansa Skånessa. mihin hintaan hyvänsä pitääkseen Tanskan armeijan kiireisenä niin, ettei se onnistuisi piirittämään ja näännyttämään Malmön kaupunkia nälkään. Vuoden 1676 syksy oli kova. Pellot tulvivat ylitsevuotavista vesisateista ja huonot tiet muuttuivat soistuviksi ojiksi. Kristian päätti 20. marraskuuta siirtää armeijansa hyvin valituille talvimajoituspaikoille Lundin itäiselle alueelle. Kaarle ei löytänyt vastaavaa leiripaikkaa, mutta hän päätti antaa armeijansa lopun majoittua noin 10 km Lundista luoteeseen, Kävlinge-joen toiselle puolelle. Tätä molempien joukkojen siirtymistä on kuvattu kilpajuoksuksi Lundiin.<ref name=tkh />
Marraskuun 20. päivänä Kristian lopultakin päätti antaa armeijansa siirtyä hyvin valituille talvimajoituspaikoille Lundin itäiselle alueelle. Kaarle ei löytänyt vastaavaa leiripaikkaa, mutta hän päätti antaa armeijansa lopun majoittua noin 10 km Lundista luoteeseen, Kävlinge-joen toiselle puolelle.
 
Myöhään marraskuun viimeisen päivän yönä 1676 ilma yhtäkkiä muuttui kylmäksi. Pienet joet jäätyivät heti, ja Kaarle päätti ryhtyä ratkaisutaisteluun. Taistelu on Pohjolan sodista ensimmäinen, jossa molemmat armeijat käyttivät univormuja.<ref name=tkh />
 
==Taistelu==
 
==Taistelun jälkeen==
Kaatuneet laskettiin hyvin tarkkaan taistelua seuranneena päivänä. Ruotsalaisten virallisen raportin mukaan kaatuneita löydettiin taistelukentältä 8&nbsp;993. Kaiken kaikkiaan enemmän kuin 9&nbsp;000 sotilasta, joista 6&nbsp;000 tanskalaista (mukaan lukien muutama Hollannin merijalkaväkeen kuuluva), ja 30003&nbsp;000 ruotsalaista, kuoli joko taistelussa tai jälkeenpäin vammoihinsa taistelukentällä. Uhrien suhteellinen lukumäärä vahvuuksiin nähden merkitsee, että Lundin taistelu oli Euroopan siihenastisen historian kaikkien aikojen verisin taistelu. Joukoista enemmän kuin 40 % (Tanskan joukkojen tappiot jopa lähemmäs 50 &nbsp;%), tapettiin taistelukentällä, joka oli uskomaton luku tuohon aikaan. Tuon ajan armeijat useinkin menettivät kaatuneina vain 10 &nbsp;% joukoistansa suoraan taistelukentälle, jopa ratkaisevissa taisteluissa. Edes Napoleonin taisteluissa ei päästy vastaaviin kaatuneiden määriin. Luvut saavutettiin ja jopa ylitettiin vasta ensimmäisen maailmansodan aikana, lännessä Belgiassa ja Ranskassa.
 
VerrattunaRuotsalaiset toiseenmenettivät tuhoisaantaistelussa taisteluun,surmattuina Poltavanvain taisteluunnoin vuonna35&nbsp;% 1709siitä, ruotsalaisetmitä menettivätPoltavan tapettuinataistelussa vainvuonna noin1709 35menetettiin. %Olo joukoistansa.olivat Ankaranankarat: talven aikana 1676/77 useita1676–1677 ruumiita ei useinkaan kyetty hautaamaan ennen kuin kuukausia myöhemmin. Jälkeenpäin ei tiedetä mihin kaikki ruumiit on haudattu. Syystä tai toisesta massahautojen sijaintia ei ole virallisesti paikallistettu. Yhden joukkohaudan sijainti löydettiin sattumalta 1995 Norra Nöbbelövin uuden kirkon sisäänkäynnin rakentamisen yhteydessä.{{lähde|28.1.2016}}
 
==Lähteet==
Verrattuna toiseen tuhoisaan taisteluun, Poltavan taisteluun vuonna 1709, ruotsalaiset menettivät tapettuina vain noin 35 % joukoistansa. Ankaran talven aikana 1676/77 useita ruumiita ei kyetty hautaamaan ennen kuin kuukausia myöhemmin. Jälkeenpäin ei tiedetä mihin kaikki ruumiit on haudattu. Syystä tai toisesta massahautojen sijaintia ei ole virallisesti paikallistettu. Yhden joukkohaudan sijainti löydettiin sattumalta 1995 Norra Nöbbelövin uuden kirkon sisäänkäynnin rakentamisen yhteydessä.
{{Viitteet}}
 
[[Luokka:1676]]
39 186

muokkausta