Avaa päävalikko

Muutokset

929 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
'''Santeri Ivalo''' (vuoteen [[1907]] '''Herman Alexander Ingman''', [[9. kesäkuuta]] [[1866]], [[Sodankylä]] — [[25. tammikuuta]] [[1937]], [[Helsinki]]) oli [[kirjailija]], lehtimies ja historiantutkija.
 
Santeri Ivalon isä oli Sodankylän, sittemmin Kuusamon kirkkoherra Herman Ingman (k. 1875)<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Kansallinen elämäkerrasto II | Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö | Vuosi = 1929 | Sivut = 554}}</ref>. Ivalo tuli ylioppilaaksi [[Oulun lyseo |Oulun lyseosta]] 1885<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Kansallinen elämäkerrasto II | Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö | Vuosi = 1929 | Sivut = 562}}</ref>. Ivalo opiskeli historiaa. Hän oli kiinnostunut Pohjois-Suomen historiasta; vuonna 1894 hän julkaisi väitöskirjan [[Kaarle IX]]:n Jäämeren politiikasta. Hän kirjoitti myös yleistajuisia historiaesityksiä. Ivalo oli [[Päivälehti|Päivälehden]] perustajia<ref name=AB/>, sen toimittajana vuosina [[1890]]–[[1900]] ja päätoimittajana vuosina [[1900]]–[[1904]]. Päivälehti lakkautettiin 1904, mutta sen tilalle perustettiin 1905 [[Helsingin Sanomat]], jonka toimitukseen Ivalo kuului kuolemaansa saakka. Helsingin Sanomien päätoimittajana Ivalo oli 1918–20 ja 1932.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Ilmari Heikinheimo| Nimeke = Suomen Elämäkerrasto | Vuosi = 1955 | Sivut = 332| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö}}</ref> Ivalo oli myös Helsingin Sanomien julkaisijan [[Sanoma | Sanoma Oy:n]] johtokunnan puheenjohtaja vuodeta 1927.<ref name=SK>{{Kirjaviite | Nimeke = Aleksis Kivestä Saima Harmajaan. Suomalaisten kirjalijoiden elämäkertoja | Julkaisija = Werner Söderströn Osakeyhtiö | Vuosi = 1943 | Sivut = 150}}</ref>
 
Ivalo oli porvarissäädyn edustajana säätyvaltiopäivillä 1904-1906. Ivalo kuului myös useisiin lautakuntiin ja liittoihin ja oli muun muassa [[Suomen kirjailijaliitto|Suomen kirjailijaliiton]] perustajajäsen ja sen ensimmäinen puheenjohtaja 18971888–1907<ref name=AB>{{Kirjaviite | Tekijä = Antti Blåfield | Nimeke = Loistavat Erkot | Sivut = 31 | Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 978-951-1-29625-6 | Vuosi = 2015}}</ref> [[Kansallisteatteri]]n johtokunnan puheenjohtaja vuodesta 1915, [[kunnanvaltuutettu|Helsingin kaupunginvaltuuston]] jäsen sekä1901–1906 Sanomalehtimiesyhdistyksenja puheenjohtaja.1913–1925 Santerisekä IvaloSuomen olisanomalehtimiesyhdistyksen [[Kyöstipuheenjohtaja Wilkuna]]n tavoin aikansa tunnetuimpia historiallisten romaanien kirjoittaja1903–1904.<ref name=SK/>
 
Santeri Ivalo oli [[Kyösti Wilkuna]]n tavoin aikansa tunnetuimpia historiallisten romaanien kirjoittaja. Santeri Ivalon kaunokirjallisen tuotannon alkupuoli käsitteli ajankuitenkin hänen oman aikansa ilmiöitä realistisesa hengessä. Avainromaanin ''Aikansa lapsipuoli'' (1895) aiheena oli realismin murros 1800-luvun suomalaisessa hengenelämässä. Ivalon ensimmäistä historiallista romaania ''Juho Vesainen'', jonka maisema ja tapahtumat liittyvät Ivalon historiantutkimuksiin, pidetään hänen parhaanaan. Vuonna 1909 Ivalo ryhtyi julkaisemaan romaanisarjaa, joka [[Sakari Topelius|Sakari Topeliuksen]] ''Välskärin kertomusten'' tapaan pyrki kuvaamaan yhden suvun kautta Suomen vaiheita 1200-luvulta 1600-luvulle. Sarjaan kuuluvat romaanit ''Erämaan taistelu'' (1909), ''Viipurin pamaus'' (1911), ''Pietari Särkilahti'' (1913) ''Erämaan nuijamiehet'' (1922) ja ''Kreivin aikaan'' (1926). Ivalo kirjoitti myös näytelmiä, jotka eivät erityisemmin menestyneet. Ivalo sai professorin arvon täyttäessään 70 vuotta vuonna [[1936]]. Suomen Kirjailijaliiton kunniajäseneksi hänet valittiin 1925.<ref name=SK/>
 
Santeri Ivalo oli vuodesta 1898 alkaen naimisissa koristetaiteilija '''Ellinor Wikströmin''' (1875–1957<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Ivalo Santeri & Wikström Ellinor | Osoite = http://www.jkerkkonen.com/suku/ivalo1.htm | Viitattu = 27.1.2016}}</ref>) kanssa. Heidän poikansa oli suurlähettiläs [[Asko Ivalo]]. [[Sortavala]]n diakonissalaitoksen perustaja ja johtajatar [[Jenny Ivalo]] oli Santeri Ivalon sisar, pääministeri ja arkkipiispa [[Lauri Ingman]] hänen serkkunsa.
* ''Iltapuhteeksi'' II (novellikokoelma, 1895)
* ''Aikansa lapsipuoli'' (1895)
* ''Fridtjof Nansen, elämäkerta ja retket'' (1896, nimimerkillä Kainulainen)
* ''Anna Fleming'' (1898)
* ''Margareta'' (1898)
* ''Onnen aalloilla'' (1904)
* ''Suomen sota 1808–09'' (1907)
* ''Orivarsat'' (näytelmä, 1908)
* ''Erämaan taistelu'' (1909)
* ''Viipurin pamaus'' (1911)
* ''Pietari Särkilahti'' (1913)
* ''Vienan vallan taittuessa'' (1914)
* ''Suomalaisia sankareita : historiallisia kertomuksia''I (yhdessä Kyösti Wilkunan kanssa, 1915–19221915)
* ''[[Wanhan partiomiehen unelma | Vanhan partiomiehen unelma]]'' (1917)
* ''Kuningas Suomessa'' (1919)
* ''Suomalaisia sankareita II (yhdessä Kyösti Wilkunan kanssa, 1921)
* ''Erämaan nuijamiehet'' (1922)
* ''Kirveskansan tulo'' (1923)
* ''Hellettä'' (matkakuvaus, 1930)
* ''Alkutaival'' (muistelmia, 1932)
* ''Uusi Siperia sekä lyhyt esitys Mantshuriasta ja Koreasta Holger Rosenbergin ym. mukaan'' (toim., 1904–1905)
* ''Suomalaisia sankareita : historiallisia kertomuksia'' (yhdessä Kyösti Wilkunan kanssa, 1915–1922)
* ''Taistelun jälkeen'' (toim., 1918)
 
* ''Nuori Suomi -albumit'' (toim., 1904–1926)
==Viitteet==
{{Viitteet}}