Ero sivun ”Kaupunki” versioiden välillä

Suurille kaupunkikeskuksille on aina ollut tunnusomaista paitsi hyvinvointi ja vauraus myös [[sosiaalinen ongelma|sosiaalisten ongelmien]] yleisyys. Elintasoerot kaupunkien eri alueiden välillä ovat suurempia kuin ympäröivällä maaseudulla. Kaupunkeihin muodostuu helposti alueita, joissa asuu lähes vain hyvintoimeentuleviahyvin toimeentulevia asukkaita, jolloin joillakin toisilla alueilla huono-osaisuus kasaantuu. Tällaisesta ilmiöstä käytetään nimitystä [[sosiaalinen segregaatio]].

Maailman kaupunkeja on vaikea laittaa yksiselitteiseen suuruusjärjestykseen, sillä hallintotapa ja kaupunkien rakenne saattavat erota hyvinkin paljon. Myös suurkaupunkien yhteenkasvaminen megalopoleiksi vaikeuttaa rajanvetoa, kun yhtenäinen kaupunkialue on hyvinkin laaja mutta hallintoalueet erillisiä. Megalopoleja on esimerkiksi Yhdysvaltain itärannikolla, [[Rein–Ruhr|Reinin-Ruhrin]] alueella Saksassa ja Japanissa. Maailman suurin kaupunkialue on Japanin [[Suur-Tokio]].{{lähde}} Laaja eurooppalainen kapunkijärjestelmiinkaupunkijärjestelmiin kohdistunut tutkimus on osoittanut, että kaupungistuminen tukee parhaiten sekä taloudellisesta, sosiaalista että koko maan taloudellista kehitystä, jos se rakentuu useiden vahvojen kaupunkiseutujen varaan<ref>{{Kirjaviite|Tekijä = Parkinson, M., Meegan, R., Karecha, J., Evans, R., Jones, G., Sotarauta, M., Ruokolainen, O., Tosics, I., Gertheis, A., Tönko, A., Hegedüs, J., Illés, I. Lefèvre, C. & Hall, P.|Nimeke = Second Tier Cities in Europe: In an Age of Austerity Why Invest Beyond the Capitals?|Sivu = |Julkaisija = Liverpool John Moores University|Vuosi = 2012}}</ref>.