Avaa päävalikko

Muutokset

322 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[[Tiedosto:Santeri Ivalo.jpeg|thumb|200px|]]
'''Santeri Ivalo''' (vuoteen [[1907]] '''Herman Alexander Ingman''', [[9. kesäkuuta]] [[1866]], [[Sodankylä]] — [[25. tammikuuta]] [[1937]], [[Helsinki]]) oli [[kirjailija]], lehtimies ja lehtimieshistoriantutkija.
 
Santeri Ivalon isä oli Sodankylän, sittemmin Kuusamon kirkkoherra Herman Ingman (k. 1875)<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Kansallinen elämäkerrasto II | Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö | Vuosi = 1929 | Sivut = 554}}</ref>. Ivalo tuli ylioppilaaksi [[Oulun lyseo |Oulun lyseosta]] 1885<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Kansallinen elämäkerrasto II | Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö | Vuosi = 1929 | Sivut = 562}}</ref>. Ivalo opiskeli historiaa. jaHän väittelioli kiinnostunut Pohjois-Suomen historiasta; vuonna 1894 hän julkaisi väitöskirjan [[Kaarle IX]]:n JäämetenJäämeren politiikasta. Hän kirjoitti myös yleistajuisia historiaesityksiä. Ivalo toimioli ''[[Päivälehti|Päivälehden]]'' perustajia<ref name=AB/>, sen toimittajana vuosina [[1890]]–[[1900]] ja päätoimittajana vuosina [[1900]]–[[1904]]. Päivälehden toimintaPäivälehti lakkautettiin 1904, jamutta sen tilalle tuliperustettiin [[Helsingin Sanomat]], jonka toimitukseen Ivalo kuului kuolemaansa saakka. Helsingin Sanomien päätoimittajana Ivalo oli 1918–20 ja 1932.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Ilmari Heikinheimo| Nimeke = Suomen Elämäkerrasto | Vuosi = 1955 | Sivut = 332| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö}}</ref>
 
Ivalo oli porvarissäädyn edustajana säätyvaltiopäivillä 1904-1906. Ivalo kuului myös useisiin lautakuntiin ja liittoihin ja oli muun muassa [[Suomen kirjailijaliitto|Suomen kirjailijaliiton]] perustajajäsen ja sen ensimmäinen puheenjohtaja 1897<ref name=AB>{{Kirjaviite | Tekijä = Antti Blåfield | Nimeke = Loistavat Erkot | Sivut = 31 | Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 978-951-1-29625-6 | Vuosi = 2015}}</ref> [[Kansallisteatteri]]n johtokunnan, [[kunnanvaltuutettu|Helsingin kaupunginvaltuuston]] jäsen sekä Sanomalehtimiesyhdistyksen puheenjohtaja. Santeri Ivalo oli [[Kyösti Wilkuna]]n tavoin aikansa tunnetuimpia historiallisten romaanien kirjoittaja.
 
Santeri Ivalon kaunokirjallisen tuotannon alkupuoli käsitteli ajan ilmiöitä. Avainromaanin ''Aikansa lapsipuoli'' (1895) aiheena oli realismin murros 1800-luvun suomalaisessa hengenelämässä. Ivalon ensimmäistä historiallista romaania ''Juho Vesainen'' pidetään hänen parhaanaan. Vuonna 1909 Ivalo ryhtyi julkaisemaan romaanisarjaa, joka [[Sakari Topelius|Sakari Topeliuksen]] ''Välskärin kertomusten'' tapaan pyrki kuvaamaan yhden suvun kautta Suomen vaiheita 1200-luvulta 1600-luvulle. Sarjaan kuuluvat romaanit ''Erämaan taistelu'' (1909), ''Viipurin pamaus'' (1911), ''Pietari Särkilahti'' (1913) ''Erämaan nuijamiehet'' (1922) ja ''Kreivin aikaan'' (1926). Ivalo kirjoitti myös näytelmiä, jotka eivät erityisemmin menestyneet. Ivalo sai professorin arvon vuonna [[1936]].
 
Santeri Ivalo oli vuodesta 1898 alkaen naimisissa koristetaiteilija '''Ellinor Wikströmin''' (1875–1957<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Ivalo Santeri & Wikström Ellinor | Osoite = http://www.jkerkkonen.com/suku/ivalo1.htm | Viitattu = 27.1.2016}}</ref>) kanssa. Heidän poikansa oli suurlähettiläs [[Asko Ivalo]]. [[Sortavala]]n diakonissalaitoksen perustaja ja johtajatar [[Jenny Ivalo]] oli Santeri Ivalon sisar, pääministeri ja arkkipiispa [[Lauri Ingman]] hänen serkkunsa.
 
==Teokset==