Ero sivun ”Mannerliikunnot” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 43:
Saksalainen meteorologi ja geofyysikko [[Alfred Wegener]] esitti 1912 mannerliikuntoteoriansa<ref name="HIST"/> Saksan geologien liitolle. Hän väitti, että kaikki mantereet olisivat syntyneet yhden suurmantereen, [[Pangea]]n hajottua. Täydellisemmin Wegener esitteli teoriaansa vuonna 1915 julkistamassaan kirjassa, jonka nimi oli ''Die Entstehung der Kontinente und Ozeane'', suomeksi ''Mannerten ja valtamerten alkuperä''.
 
Teorian saamasta laajasta vastustuksesta huolimatta jotkut geologit tukivat Wegenerin ajatusta. Eräs WegernerinWegenerin ajatusten varhaisia tukijoita oli eteläafrikkalainen geologi [[Alexander du Toit]], joka toi 1930-luvulla ajatuksen kahdesta alkumantereesta, [[Lauraasia]]sta ja [[Gondwana]]sta. Myöhemmin todettiinkin, että Pangea hajosi ensin Lauraasiaksi ja Gondwanaksi.<ref name="HIST">{{Verkkoviite | Osoite = http://pubs.usgs.gov/gip/dynamic/historical.html | Nimeke = Historical Perspective | Julkaisu = This Dynamic Earth | Ajankohta =24.5.2012 | Julkaisija = USGS | Viitattu =7.11.2012 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
Myös brittiläinen geologi [[Arthur Holmes]] tuki Wegenerin ajatuksia. Hän esitti aivan oikein 1928, että Maan vaipan virtaukset olisivat mantereita siirtelevä voima. Hänen mielestään mantereet liikkuivat syvemmällä olevien virtausten takia, mikä on aivan oikein. Wegenerin ajatuksia tuki kivikerrostumien sekä muinaisten eläimistöjen ja kasvistojen samankaltaisuus suunnilleen samoilla leveysasteilla esimerkiksi Etelä-Amerikassa ja Afrikassa. Eräs näistä oli permikautinen [[Glossopteris]]-kasvillisuus.