Ero sivun ”Kustaa IV Aadolf” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p rivitys ja kuvat oikealle puolelle |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) p kh |
||
Rivi 17:
| allekirjoitus =
}}
'''Kustaa IV Aadolf''' ([[1. marraskuuta]] [[1778]] [[Tukholma]], [[Ruotsi]] – [[7. helmikuuta]] [[1837]] [[Sankt Gallen]], [[Sveitsi]]) oli [[Ruotsin kuningas]]
==Nuori ja vakavamielinen kuningas==
Rivi 33:
Kustaa IV Aadolf alkoi vuoden 1803 paikkeilla siirtyä selkeästi Ison-Britannian puolelle Ranskaa vastaan. Liittoutuminen Ison-Britannian kanssa olisi ollut perusteltavissa järkevästi, sillä Iso-Britannia oli Ruotsin tärkein kauppakumppani. Kuninkaan ulkopoliittinen suunnanmuutos perustui kuitenkin lähinnä tunteisiin. Kustaa IV Aadolfin oikeustajua nimittäin loukkasi se, että [[Napoleon I]] oli röyhkeästi kaapannut vallan Ranskassa ja oli alkanut vaatia itselleen kuninkaille kuuluvaa kunnioitusta. Vähitellen hänen Napoleon-vihansa kasvoi niin suureksi, että hän alkoi pitää tätä Raamatun ennustamana [[Antikristus|Antikristuksena]].
Ruotsi liittyi Napoleonin vastaiseen sotaan vuonna
==Suomen sota ja kuninkaan syrjäyttäminen vallasta==
[[Kuva:Gustav IV Adolf Sweden.jpg|thumb|200px|Kustaa IV Aadolf jalkakylvyssä ollessaan vangittuna Gripsholmin linnassa 1809.]]
[[Kuva:“Colonel Gustafsson”, former Gustav IV Adolf, King of Sweden 1792-1809 - Google Art Project.jpg|thumb|160px|left|Kustaa IV Adolf maanpaossa noin vuonna 1830.]]
[[Suomen sota]] 1808–1809 oli Ruotsille sotilaallinen katastrofi, sillä lähes koko Suomi menetettiin viholliselle muutamassa kuukaudessa ja lopulta Ruotsi joutui luovuttamaan kolmasosan alueestaan Venäjälle. Kustaa IV Aadolfin sodanjohtokyvyt osoittautuivat jälleen vähäisiksi, ja kun hänen johtamansa vastahyökkäys epäonnistui, sai hän raivokohtauksen ja syytti upseereitaan petoksesta. Vastoinkäymiset johtivat vähitellen siihen, että kuninkaan mielenterveys alkoi horjua. Yleinen mieliala alkoi kääntyä kuningasta vastaan, ja varsinkin armeijassa oltiin katkeria kärsityistä tappioista. Syntyi kuninkaan vastainen salaliitto, ja 13. maaliskuuta vuonna 1809 seitsemän sotilasta [[Carl Johan Adlercreutz]]in johdolla ryntäsivät [[Tukholman kuninkaallinen linna|kuninkaan linnaan]] ja [[Ruotsin vallankaappaus 1809|pidättivät ja vangitsivat]] kuninkaan ja tämän perheen. Häntä pidettiin kotiarestissa [[Gripsholmin linna]]ssa.
|