Ero sivun ”Hannibal” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Koska es Merkkaukset: seulottavat Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
p Käyttäjän 62.148.102.100 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Cuprum tekemään versioon. |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee sotapäällikköä. Muita merkityksiä on [[Hannibal (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
'''
==Sotavalmistelut==
[[Kuva:Hannibal route of invasion.gif|thumb|Hannibalin reitti Italiaan]]
Karthagon kärsittyä tappion ensimmäisessä puunilaissodassa Hannibalin isä Hamilkar yritti saada valtion uuteen nousuun. Hamilkar pyrki ulottamaan Karthagon vallan [[Hispania]]n heimojen alueille. Karthagon laivasto oli heikolla tolalla, ja Espanjaan oli marssittava [[Gibraltarinsalmi|Gibraltarinsalmen]] kautta. Tarinan mukaan Hannibal oli mukana tällä retkellä ja hänen isänsä oli vaatinut häntä vannomaan ikuista vihaa Roomaa kohtaan. Hamilkar valloitti Hispanian, mutta hän kuoli taistelussa. Hänen veljensä [[Hasdrubal]] oli hänen seuraajansa ja pyrki lujittamaan Karthagon aseman Iberian niemimaalla. Hän muun muassa solmi sopimuksen Rooman kanssa aluejaosta. Hasdrubalin kuoltua [[221 eaa.]] Hannibal julistettiin armeijan ylipäälliköksi.
==Toinen puunilaissota==
Rivi 33:
[[Kuva:Slaget_ved_Zama_-_Cornelis_Cort,_1567.jpg|thumb|Zaman taistelu. Kaiverrus, Cornelis Cort, 1567]]
Vuonna 203 eaa. Rooman sotapäällikkö [[Scipio Africanus|Scipio]] oli hyökännyt Afrikkaan. Jotkut karthagolaiset poliitikot suunnittelivat aselepoa Rooman kanssa. Sodan kannattajat päättivät kutsua Hannibalin kotiin Italiasta. Hannibalin saapumisen myötä sodan kannattajat pääsivät uudelleen niskan päälle karthagolaisessa politiikassa. Hannibalin käyttöön annettiin hänen oman palkka-armeijansa lisäksi afrikkalaisia vahvistuksia. Vuonna [[202 eaa.]] Hannibal tapasi Scipion neuvotteluissa, mutta, huolimatta molemminpuolisesta ihailusta, neuvottelut eivät edistyneet. Lopulta Scipio ja Hannibal kohtasivat toisensa [[Zaman taistelu]]ssa. Tällä kertaa tasaisen kamppailun jälkeen Rooman kokeneet joukot ottivat voiton Hannibalin suurelta osin kokemattomista joukoista. Karthagolaisten tappiot olivat merkittävät. Karthagon sotakone oli nyt lyöty lopullisesti ja heidän oli pakko antautua Roomalle.
==Myöhempi elämä==
Sodan jälkeen Hannibal toimi Karthagossa rauhanajan poliittisissa tehtävissä. Karthagon nopea toipuminen sodasta kuitenkin herätti roomalaisten epäluulot. Seitsemän vuotta Zaman jälkeen he vaativat Hannibalin luovuttamista, mutta Hannibal lähti vapaaehtoiseen maanpakoon. Hannibal pakeni aluksi [[Seleukidit|seleukidien]] hallitsemaan Aasiaan [[Antiokhos III]]:n luokse. Kun roomalaiset löivät seleukidit vuonna [[189 eaa.]], oli Hannibalin paettava. Moninaisten vaiheiden jälkeen hän päätyi [[Bithynia]]n [[kuningas|kuninkaan]] [[Prusias I]]:n luokse. Vuonna 182 eaa. roomalaiset vaativat että Prusias luovuttaisi Hannibalin heille, mutta Hannibal teki mieluummin itsemurhan kuin antautui. Hän joi myrkkyä ja kuoli. Viimeisinä sanoinaan Hannibalin kerrotaan todenneen: "Tahdon vapauttaa roomalaiset pelosta, koska he eivät salli vanhan miehen kuolla rauhassa."
==Antiikin lähteet==
| |||