Ero sivun ”Keskonen” versioiden välillä

555 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
== Keskosena syntyneen elinmahdollisuudet ==
 
Nykyään suurin osa keskosina syntyneistä lapsista selviää ilman merkittäviä terveydellisiä ongelmia. Keskosina syntyneiden lasten elintoimintojen säätely on kuitenkin vielä puutteellista, ja he ovatkin usein aneemisia ja herkkiä sairastumaan. Näin ollen keskoslapset tarvitsevat erityishoitoa ''keskoskaapiksi'' (myös ''keskoskehto'', kuvääri, kuvertti ja kuvöösi (ransk. couveuse)) kutsutussa erikoislaitteistolla varustetussa laatikossa. Keskoskaapin kosteutta, lämpötilaa ja happipitoisuutta voidaan säädellä tarkoin. Suurin ja yleisin ongelma on kuitenkin keskosvauvojen keuhkot, jotka eivät ole yleensä ehtineet kehittyä kunnolla lyhyen sikiökauden aikana. Raskausviikolla 26 kehittyvät surfaktanttisolut ovat tärkeässä osassa keuhkojen toimintaa, sillä ne ylläpitävät alveoleissa nestejännitystä ja täten estävät niitä painumasta kasaan. Ennen raskausviikkoa 26 syntyneille keskosille annetaankin lapsivedestä eristettyä surfaktanttia suihkeena tai muutoin annosteltuina keuhkoihin.
 
Raskausviikolla 26 kehittyvät surfaktanttisolut ovat tärkeässä osassa keuhkojen toimintaa, sillä ne ylläpitävät alveoleissa nestejännitystä ja täten estävät niitä painumasta kasaan. Ennen raskausviikkoa 26 syntyneille keskosille annetaankin lapsivedestä eristettyä surfaktanttia suihkeena tai muutoin annosteltuina keuhkoihin.
 
== Perhekeskeinen työtapa keskosten kanssa ==
 
Perhekeskeisen työtavan muotoja ovat mm. vanhempien läsnäolon rajoitusten purkaminen, perhehuonemalli ja kenguruhoito (TYKS:ssa jo vuonna 1986). Tämän työtavan on todettu mm. vähentävän sairaalahoidon tarvetta ja vähentävän syntymän jälkeistä masennusta. TYKS:ssa on kehitetty Vanhemmat vahvasti mukaan -malli tämän työtavan vahvistamiseksi kentällä. http://www.vsshp.fi/fi/toimipaikat/tyks/to8/to8b/vvm/Documents/vvm%20manuaali.pdf
 
== Lähteet ==
Rekisteröitymätön käyttäjä