Ero sivun ”Tanskan kulttuurikaanon” versioiden välillä

Kuvataiteiden kaanonkomiteassa sovittiin, että kaanoniin sisällytetään vain elämäntyönsä jo tehneiden taiteilijoiden teoksia. Jokainen komitean viidestä jäsenestä sai nimetä yhden suosikkiteoksensa sen jälkeen, kun ensin oli yhteisesti päätetty seitsemästä. Komitean puheenjohtajana toimi Hein Heinsen ja jäseninä Hans Edvard Nørregård-Nielsen, Bente Scavenius, Bjørn Nørgaard ja Sophia Kalkau.<ref>[http://kum.dk/Documents/Temaer/Kulturkanon/KUM_kulturkanonen_OK2.pdf Hein Heinsen, "Om kanon for billedkunst"], Kulturkanonen. </ref>

Taideteollisuuden ja käsityön kaanonkomitea päätti nimetä teoksia, joilla syntyaikanaan on ollut käytännöllinen funktio ja jotka ovat yhä omaleimaisia ja tunnistettavia myös kansainvälisesti. Komiteaa johti Merete Ahnfeldt-Mollerup ja sen jäseniä olivat Erik Magnussen, Astrid Krogh, Ursula Munch-Petersen ja Louise Campbell.<ref>[http://kum.dk/Documents/Temaer/Kulturkanon/KUM_kulturkanonen_OK2.pdf "Om kanon for design og kunstværk"], Kulturkanonen. </ref>

Elokuvan kaanonkomitea päätti valita filmejä, jotka kuvaavat tanskalaista elämää ja käyttävät tanskalaisia näyttelijöitä. Poikkeuksena he valitsivat mukaan elokuvan Nälkä (Sult), joka tapahtuu Oslossa ja näyttelijät ovat ruotsalaisia. Komitean puheenjohtajana toimi [[Susanne Bier]] ja jäseninä Vinca Wiedemann, Tivi Magnusson, Ole Michelsen ja Jacob Neiiendam.<ref>[http://kum.dk/Documents/Temaer/Kulturkanon/KUM_kulturkanonen_OK2.pdf "Om kanon for film"], Kulturkanonen. </ref>

Musiikin kaanonkomitea päätti keskittyä yksittäisiin teoksiin eikä niinkään säveltäjien kokonaistuotantoihin. He valitsivat 12 taide- ja 12 kevyen musiikin edustajaa. Komitean puhetta johti Per Erik Veng ja jäsenet olivat Jørgen I. Jensen, Torben Bille, Inger Sørensen ja Henrik Marstal.<ref>[http://kum.dk/Documents/Temaer/Kulturkanon/KUM_kulturkanonen_OK2.pdf "Om kanon for musik"], Kulturkanonen. </ref>

Esittävän taiteen kaanonkomitea perusteli valinneensa ainutlaatuista luovuutta edustaneita teoksia, joilla on merkitystä nykyajassakin. Puhetta johti Flemming Enevold ja jäseniä olivat Karen-Maria Bille, Jokum Rohde, Sonja Richter ja Erik Aschengreen.<ref>[http://kum.dk/Documents/Temaer/Kulturkanon/KUM_kulturkanonen_OK2.pdf "Om kanon for scenekunst"], Kulturkanon. </ref>

Lasten kulttuurikaanon muodostettiin sitä mukaa kun valinnat muissa komiteoissa etenivät. Siihen otetut työt edustavat siis monia eri taiteenlajeja.<ref>[http://kum.dk/Documents/Temaer/Kulturkanon/KUM_kulturkanonen_OK2.pdf Henrik Marstal, "Om kanon for bornekultur"], Kulturkanonen. </ref>

Kulttuurikaanonin yhdeksi tavoitteeksi asetettiin tanskalaisten ja maahanmuuttajien välisen integraation helpottaminen. Tämän on arveltu toteutuneen huonosti. Tiedotusvälineiden mukaan kulttuurikaanonilla on ollut vähäinen vaikutus. Sanomalehti ''Berlingske'' näki kaanonilla kuitenkin merkitystä siinä, miten ei-sosialistinen hallitus oli uskaltanut yksinkertaisesti todeta, että toiset taideteokset ovat parempia kuin toiset.<div><br>