Ero sivun ”Sormuksen sota” versioiden välillä

Suurimmaksi osaksi Sormuksen sodan taisteluissa [[Gondor]]in ja [[Rohan]]in ihmiset taistelivat [[Mordor]]in joukkoja vastaan. Sodassa oli myös kolmas osapuoli, petturivelho [[Saruman]] ja hänen linnoituksensa [[Rautapiha]]n joukot. Lisäksi taisteluihin osallistuivat muun muassa [[Laakso (Arda)|Laakso]]n ihmiset, [[beorn]]ingit, [[metsänihmiset]], [[Drúedain|metsäläiset]], [[Erebor]]in [[Kääpiö (Arda)|kääpiöt]], [[Synkmetsä]]n ja [[Lothlórien]]in [[Haltia (Arda)|haltiat]], [[Fangornin metsä|Fangornin]] [[entti|entit]] ja [[Sumuvuoret|Sumuvuorten]] [[Kotka (Arda)|kotkat]]. Sauron yritti murskata [[Keski-Maa]]n Vapaat Kansat ja peittää maat pimeyteen. Hän myös yritti saada [[Valtasormus|Suurimman Sormuksen]] itselleen.

 

 

Sarumanin kukistuessa oli Sauron hyökännyt maastaan Mordorista satojentuhansien örkkien ja lukuisten peikkojen voimin naapurimaahan Gondoriin, missä hänen korkeimman palvelijansa [[Angmarin Noitakuningas|Angmarin Noitakuninkaan]] johdolla Mordorin armeija valloittanut Gondorin etualalla olevan [[Ithilien]]in ja sen jälkeen [[Anduin]]joen varrella olevan strategisesti tärkeän [[Osgiliath]]in rauniokaupungin. Tämän jälkeen he hyökkäsivät maan pääkaupungin [[Minas Tirith]]in edustalla sijaitseville tasangoille, missä Gondorin käskynhaltijan [[Denethor]]in poika haavoittui vakavasti, mikä saattoi käskyhaltijan hulluuden partaalle (tämä myöhemmin Minas Tirithissä poltti itsensä epätoivoissaan elävältä). Tämän jälkeen Mordor liittolaistensa Haradin ja Rhunin avuin piiritti Minas Tirithin ja aikoi vallata sen, mutta Théodenin johtama ''rohirrim'' ja Aragornin johtamat [[Dunedain|Pohjoisen Samoojat]] tulivat apuun, ja lähes koko Sauronin armeija lyötiin Pelennorin kenttien taistelussa, joka oli Sormuksen sodan suurin taistelu.