Ero sivun ”Sammalet” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Viitteiden siistintää
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 17:
}}
 
'''Sammalet''' (''Bryobionta'') ovat [[kasvikunta|kasvikuntaan]] kuuluvan [[versokasvit|versokasvien]] joukon toinen alakunta [[putkilokasvit|putkilokasvien]] ohella.<ref>Kallio & Rousi 1980 (Otavan iso kasvitietosanakirja, osa 2): Kasvikunta, s. 689–691</ref> Ne eivät kuitenkaan ole [[monofyleettinen]] ryhmä<ref>Piirainen 2008 (Kasvit 1): s. 175</ref>. Sammalet ovat rakenteeltaan yksinkertaisia ja pienikokoisia (yleensä 1–10&nbsp;cm) [[itiökasvit|itiökasveja]], joilla on hyvin pienet [[lehti (kasvitiede)|lehdet]] tai ei varsinaisia lehtiä lainkaan. Ne eivät ole rakenteeltaan yhtä monimutkaisia kuin [[siemenkasvit]] tai [[sanikkaiset]]: sammaleilla ei ole [[juuri]]a eikä (useimmilla) ole [[johtojänne|johtojänteitä]], vaan ne ottavat tarvitsemansa veden ja ravinteet osittain suoraan ulkopintansa läpikautta.
 
==Luokittelu==
Rivi 38:
==Lisääntyminen==
[[Kuva:Sammal.jpg|thumb|right|200px|Sammalten itiöpesäkkeitä.]]
Sammalet lisääntyvät suvuttomasti itiöiden avulla. Itse sammalkasvi on [[haploidi]]nen, ja vain kasvin päähän ohuen varren varassa nouseva itiöpesäke on [[diploidi]]nen. Sammalet ovat lajista riippuen joko [[yksikotinen|yksi-]] tai [[kaksikotinen|kaksikotisia]]. Sammalten sukusolut syntyvät erityisissä versoihin muodostuvissa muna- ja siittiöpesäkkeissä. Siittiöt ovat liikuntakykyisiä, mutta päästäkseen hedelmöittämään munapesäkkeessä olevan munasolun ne tarvitsevat märän ympäristön. Munapesäkkeessä olevasta munasolusta kasvaa [[hedelmöitys|hedelmöityksen]] jälkeen diploidinen itiöpesäke. Itiöpesäkkeessä tapahtuu [[meioosi]], jonka tuloksena syntyy haploideja itiöitä. Itiöt leviävät tuulen mukana ympäristöön, ja niiden päästyä sopivalle kasvupaikalle päästyään niistä itää niin sanottuja alkeisrihmoja. Alkeisrihmoihin kasvaa silmuja, joista kasvaa uusia sammalkasveja. Sammalet voivat lisääntyä myös kasvullisesti, eli emokasvista irtoaa itujyväsiä, -levyjä tai -versoja, jotka leviävät uusille kasvupaikoille.<ref>Rikkinen 2008: s. 15–18</ref>
 
==Sammallajisto==
Rivi 46:
 
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Laaka-Lindberg, S., Anttila, S. ja Syrjänen, K. (toim.) | Nimeke = Suomen uhanalaiset sammalet | Vuosi = 2009 | Sivu = 11 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen ympäristökeskus| TunnisteIsbn = ISBN 978-952-11-3247-6}}
*{{Kirjaviite|Tekijä = Kallio, Paavo & Rousi, Arne|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = Otava|Nimike = Kasvien maailma, Otavan iso kasvitietosanakirja, osa 2 |Vuosi = 1980 |Isbn = 951-1-05492-9}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Piirainen, Mikko (toim.) | Nimeke = Kasvit 1 | Vuosi = 2008 | JulkaisupaikkaIsbn = | Julkaisija = | Tunniste = ISBN 978-951-0-33403-4}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = [[Jouko Rikkinen|Rikkinen, Jouko]] | Nimeke = Jäkälät ja sammalet Suomen luonnossa | Suomentaja = | Vuosi = 2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Otava | TunnisteIsbn = ISBN 978-951-1-22221-7}}
 
===Viitteet===