Ero sivun ”Jyväskylän työväentalo” versioiden välillä

[[Jyväskylän työväenyhdistys]] teki päätöksen uuden työväentalon rakentamisesta 35-vuotisjuhlakokouksessaan vuonna 1923 ja tilasi vuotta myöhemmin piirustukset Alvar Aallolta. Urakoitsijaksi valittiin helsinkiläinen Suomen Rakennusosakeyhtiö. Syyskuussa 1925 käyttöön vihitty rakennus on Aallon ensimmäinen Jyväskylään toteutettu kivirakennus. Kyseessä oli myös hänen ensimmäinen merkittävä julkisen rakennuksen suunnittelutyönsä.<ref name=aaltosali>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aaltosali.fi/index.php/historia/ | Nimeke = Historia | Julkaisija = Aalto-sali | Viitattu = 25.1.2016}}</ref> Kauppakadun ja Väinönkadun kulmassa sijaitsevan työväentalon muotokieli on peräisin [[Italia]]n [[Renessanssin arkkitehtuuri|renessanssiarkkitehtuurista]]. Aino ja Alvar Aalto matkustivat maahan häämatkalle vuonna 1924, kun rakennustyöt olivat vielä kesken. Matkalta palattuaan Aalto muutti työväentalon sisustussuunnitelmia. Rakennuksen sisätiloissa on runsaasti yksityiskohtia, jotka Aalto suunnitteli yhdessä vastavihityn puolisonsa [[Aino Marsio]]n kanssa. Osa piirustuksista on myös signeerattu hänen nimellään.<ref name=heporauta>{{Kirjaviite | Tekijä =Heporauta, Arne, Hipeli, Mia, Launonen, Marjaana, Mikonranta, Kaarina, Suominen-Kokkonen, Renja, Kinnunen, Ulla (toim.) | Nimeke =Aino Aalto | Vuosi =2004 | Luku =Arkkitehtitoimisto Alvar Aallon suunnitelmia, joihin Aino Aalto on osallistunut | Sivu =67 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Alvar Aalto Säätiö, Alvar Aalto -museo | Tunniste =ISBN 952-5371-19-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 18.7.2011 | Kieli = }}</ref>

Jyväskylän työväentalo on nykyään lähes alkuperäisessä asussaan. Teatterisali vuokrattiin vuonna 1960-luvulla [[Jyväskylän kaupunginteatteri]]lle, joka rakensi saliin uuden jyrkästi nousevan katsomon. Se palautettiin jälleen alkuperäiseen muotoonsa kaupunginteatterin muutettua pois rakennuksesta vuonna 1982. Työventalon ulkoseinät restauroitiin 1997 ja viimeisin sisätilaremontti valmistui vuonna 2008. Nykyään samalla tontilla sijaitsevat lisäksi 1955 valmistunut toimistorakennus sekä 1999 valmistunut asuintalo, jotka ovat molemmat Jyväskylän työväenyhdistyksen omistamia.<ref name=aaltosali/>