Ero sivun ”Vaara-Suomi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 13:
Vaara-Suomen alueen [[kallioperä]] on hyvin suureksi osaksi [[graniitti]]gneissiä. Suomen vanhin (3,1–2,6 miljardia vuotta vanha) kallioperä on juuri Vaara-Suomen alueella. Vaarat kertovat muinaisista vuoristoista ja [[eroosio]]n aikaansaannoksista. Vaarajonon säilyminen ympäristöään 200–250 metriä korkeampana vaatii kovaa ainetta, joka kestää eroosion kulutustyön. Yleensä vaarat ovatkin kovaa [[kvartsiitti]]a. [[Koli|Ukko-Koli]]n kvartsiittipatja on satoja metrejä paksu ja väriltään puhtaan valkoista. Kvartsiittipatjasta löytyy kyaniitti-mineraalia, jonka syntyminen on mahdollista ainoastaan noin 10 kilometrin syvyydessä paineen ja lämmön vaikutuksesta. Vaara-Suomessa on siis yli miljardi vuotta sitten ollut [[Himalaja]]n korkuinen vuoristo, [[Karelidit]].
Jääkauden ajalta maisemassa on yhä näkyvissä [[hiidenkirnu]]ja ja drumliineja. Pitkittäisharjuja on näkyvissä luoteesta kaakkoon ja lännestä itään kulkevina ketjuina, muun muassa [[Pielinen|Pielisen]] yli kulkeva harjujakso. Jääkauden seurauksena syntynyt [[moreeni]] peittää kallioperää, ja tekee maaperästä monin paikoin kivikkoisen ja epätasaisen, vaikeasti muokattavan, mutta ei silti estä puustoa saamasta riittävästi ravinteita kivien välistä, ja siten kehittymästä tiheäksi. Kivisyys on erityisesti itä-suomalaisten maanviljelijöiden ja metsänraivaajien
== Vaara-Suomi luonnontieteellisenä maakuntana ==
| |||