Ero sivun ”Karjalanpiirakka” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Aito perinteinen tuote määrittely EU:n sivustoilta
Rivi 1:
[[Kuva:Karjalanpiirakka-20060227.jpg|thumb|Perinteinen karjalanpiirakka.]]
[[File:Karjalanpiirakat.jpg|thumb|Liperin Vaiviossa leivinuunissa paistettu aito karjalanpiirakka]]
'''Karjalanpiirakka''' on perinteinen suomalainen leivonnainen, jossa ohuen hapattamattoman [[ruis]]kuoren sisällä on [[riisipuuro]]a, [[ohraryynipuuro]]a tai [[perunasose]]tta. Se on alkujaan [[Pohjois-Karjala|pohjois]]- ja raja[[karjala]]inen herkku, muilla karjalaisalueilla piirakat tehtiin nostatetusta taikinasta. Karjalanpiirakka on rekisteröity [[Euroopan unioni]]n [[aito perinteinen tuote|aidoksi perinteiseksi tuotteeksi]] helmikuussa [[2003]].<ref>{{Verkkoviite| Osoite =http://www.mmmevira.fi/portal/fi/indexelintarvikkeet/etusivuvalmistus+ja+myynti/elintarvikkeet/laatujaturvallisuuspakkausmerkinnat/eu+n+nimisuojajarjestelma/Suojatutsuomalaisettuotteet.html</ref>
| Nimeke = EU:n nimisuojajärjestelmä| Tekijä = Elintarviketurvallisuusvirasto | Julkaisu = Evira.fi| Viitattu = 23.1.2066}} </ref> Suojaus koskee ainoastaan nimeä ”karjalanpiirakka”. Jos piirakka ei täytä yllä mainittuja vaatimuksia, voidaan käyttää esimerkiksi nimeä ”riisipiirakka”.<ref>{{Verkkoviite| Osoite =http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2003:046:0019:0019:FI:PDF| Nimeke = KOMISSION ASETUS (EY) N:o 317/2003| Tekijä = Euroopan Unioni | Julkaisu = eur-lex.europa.eu| Ajankohta = 19.2.2003 | Viitattu = 23.1.2066 }} </ref>
 
Sotien jälkeen karjalais[[evakko|evakot]] levittivät piirakkaperinteensä koko maahan ja samalla syntyi nimi "karjalanpiirakka". Karjalaisia murresanoja karjalanpiirakalle ovat muun muassa piirakka, piiras, piiroa, kalitta ja sipanniekku.
 
=Aito perinteinen tuote=
Tuotteelle on haettu [[Euroopan unioni]]n tuotesuoja ja määritelmä: taikinasta pitää olla ainakin puolet ruista ja täyte saa olla vain puuro[[riisi]]ä, [[ohra]]a tai [[peruna]]a. [[Porkkana]]täytteisiä piirakoitakin on toki olemassa, mutta niitä ei yleensä kutsuta karjalanpiirakoiksi. Tämä ei kuitenkaan tuota ongelmaa sillä yleisimmin piirakoita myydään täytteen mukaan yksinkertaisesti riisi- tai perunapiirakoiden nimellä. Perinteisesti tunnetaan myös niin [[hirssi]]- kuin marjapuurollakin täytetyt piirakat. Marjatäytteisiä myydään nykyään kainuulaisten rönttösten nimellä.
Tuotteelle on haettu [[Euroopan unioni]]n tuotesuoja Aito perinteinen tuote (APT).<ref>{{Verkkoviite| Osoite =http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2002:102:0014:0015:FI:PDF
| Nimeke = Erityisluonnetta koskevista todistuksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2082/92 8 artiklan 1 kohdassa toisessa alakohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen| Tekijä = Euroopan Unioni | Julkaisu = eur-lex.europa.eu| Ajankohta = 9.2.2001 | Viitattu = 23.1.2066 }} </ref>. Rekisteröintihakemuksessa on määritelty, miten tuote valmistetaan ja mitkä ovat sille asetetut vähimmäisvaatimukset.
 
==Erityinen tuotanto tai valmistustapa==
Karjalanpiirakan perinteinen lisäke on [[munavoi]]. [[Savonlinna]]n Kauppatorilla niiden päälle laitetaan pieniä [[muikku|suolamuikku]]ja.
Kuoritaikinaan laitetaan vettä, suolaa ja ruis- tai vehnäjauhoja. Täyte on yleensä ohra- tai riisisuurimoista keitettyä puuroa tai perunasosetta. Näiden sijaan voidaan käyttää myös keitettyjä, survottuja kasviksia (esim. lanttua, porkkanaa, naurista tai haudutettua kaalia tai sieniä). Kuoritaikina kaulitaan mahdollisimman ohuiksi, lähes läpikuultaviksi, pyöreiksi piirakankuoriksi. Kuoren ohuus takaa karjalanpiirakan rapeuden. Kuoren reunat käännetään täytteen päälle ja rypytetään. Piirakat paistetaan uunissa korkeassa, noin 250–300 °C:n lämmössä 15–20 minuuttia. Nopea paisto ja korkea lämpötila ovat oleellisia tuotteen mehevyyden säilyttämiseksi.
 
==Erityisluonteen täyttymisen edellyttämät vähimmäisvaatimukset==
Karjalanpiirakan leivontakilpailuja, SM-kisoja ja maakuntakisoja, pidetään vuosittain, yleensä eri kesätapahtumien, muun muassa Rääkkylän [[Kihaus|Kihauksen]] yhteydessä.
Valmistusvaiheessa varmistetaan tuotantolaitoksessa, että kuoritaikina kaulitaan kohdan 4.2 mukaisesti mahdollisimman ohuiksi pyöreiksi tai soikeiksi halkaisijaltaan noin 10–24 cm:n suuruisiksi piirakankuoriksi, täyte levitetään sen päälle 1–2 cm:n etäisyydelle reunoista ja reunat käännetään rypyttäen täytteen päälle niin, että piirakka jää keskeltä avoimeksi, sillä nämä ovat perinteisen valmistumenetelmän kannalta määrääviä tekijöitä. Valmistusvaiheessa varmistetaan tuotantolaitoksessa, että piirakat paistetaan kohdan 4.2 mukaisesti 250–300 °C:n lämmössä 15–20 minuutin ajan, sillä korkea lämpötila ja nopea paistoaika aikaansaavat rapean kuoren ja vaikuttavat siten karjalanpiirakan makuun.
 
=Karjlanpiirakkaan liittyvää=
Karjalanpiirakan perinteinen lisäke on [[munavoi]]. [[Savonlinna]]n Kauppatorilla niiden päälle laitetaan pieniä [[muikku|suolamuikku]]ja.
 
Karjalanpiirakan leivontakilpailuja, SM-kisoja ja maakuntakisoja, pidetään vuosittain, yleensä eri kesätapahtumien, muun muassa Rääkkylän [[Kihaus|Kihauksen]] yhteydessä. [[Joensuun tori]]lla [[Martat]] leipovat ja paistavat yleisön nähden karjalanpiirakoita kesäisin joka arkipäivä Marttakahvion yhteydessä olevassa piirakkapajassa, jossa järjestetään viikoittain lasten piirakkakouluja.
 
Perinteisesti tunnetaan myös niin [[hirssi]]- kuin marjapuurollakin täytetyt piirakat. Marjatäytteisiä myydään nykyään kainuulaisten rönttösten nimellä. Karjalanpiirakka tunnetaan myös Venäjän pohjoisosissa, missä sen nimenä on kalitka (''kukkaropiirakka'' kalitka<kalita). Keskiajalla sen tiedetään olleen suosittu koko Venäjällä {{lähde}}, nyt se tunnetaan vain pohjoisessa.
 
==Katso myös==