Ero sivun ”Auguste Renoir” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kuva vei liikaa tilaa ja sotki layoutin
lähteestä lisää
Rivi 11:
| ala = [[taidemaalari]]
| taidesuuntaus = [[impressionismi]]
| kuuluisat_työt = ''Le Bal au Moulin de la Galett''
| palkinnot =
| allekirjoitus =
Rivi 17:
'''Pierre-Auguste Renoir''' ([[25. helmikuuta]] [[1841]] [[Limoges]], [[Haute-Vienne]] – [[3. joulukuuta]] [[1919]] [[Cagnes-sur-Mer]], [[Alpes-Maritimes]]) oli [[ranska]]lainen taidemaalari. Hän oli uransa alkuvaiheessa yksi [[impressionismi|impressionistisen]] tyylin luojista, mutta 1880-luvulta alkaen hänen tyylinsä kehittyi toiseen suuntaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/498200/Pierre-Auguste-Renoir | Nimeke = Pierre-Auguste Renoir | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 21.7.2014 }}</ref>
 
== Elämä ja toiminta ura==
===Varhainen elämä ja taideopinnot===
Pierre-Auguste Renoir syntyi 25. helmikuuta 1841 Limogesissa, Ranskan keskiosissa. Hänen isänsä Léonard oli räätäli ja äitinsä Marguerite ompelija. Auguste oli seitsenlapsisen perheen toiseksi nuorin; kaksi lapsista kuoli jo pieninä. Renoirit muuttivat vuonna 1844 Pariisiin. Siellä Auguste pääsi kirkkokuoroon, ja hänelle suositeltiin musiikkiuraa. Hän oli myös lahjakas piirtäjä, ja kolmetoistavuotiaana hän pestautui posliinimaalarin oppipojaksi ja alkoi käydä iltaisin piirustustunneilla. Vuoden 1858 jälkeen Auguste alkoi maalata viuhkoja ja sermejä. Vuonna 1860 sai viranomaisilta luvan jäljentää [[Louvre]]n taideteoksia. Vuonna 1861 Renoir pääsi maineikkaan [[Charles Gleyre]]n oppilaaksi ja keväällä 1862 Ranskan valtion taidekorkeakouluun. Gleyren ateljeessa Renoir tutustui [[Claude Monet]]iin, [[Alfred Sisley]]yn ja [[Frédéric Bazille]]en, joista tuli hänen laillaan merkittäviä impressionisteja.<ref>Maalaustaiteen mestareita 2004, s. 50.</ref>
 
===Taiteilijanura===
Pierre-Auguste Renoir syntyi työläisperheeseen. Lapsena hän työskenteli [[posliini]]tehtaassa, missä hänen piirustustaitonsa huomattiin, ja hän päätyi maalaamaan posliinia. Hän maalasi myös viuhkoja sekä teki maalauksia [[lähetyssaarnaaja|lähetyssaarnaajille]] ennen kuin aloitti taidekoulun. Noina vuosina hän vieraili usein [[Louvre]]ssa perehtyäkseen ranskalaiseen maalaustaiteeseen.
Renoir alkoi saada menestystä taiteilijana vuonna 1864, kun yksi hänen maalauksensa hyväksyttiin Ranskan valtion järjestämään Salongin näyttelyyn. Seuraavana vuonna Renoirilta kelpuutettiin mukaan kaksi maalausta, ja hän alkoi saada muotokuvatilauksia. Vuosina 1871–1872 Renoir ei maalannut [[Saksan–Ranskan sota|Ranskan ja Preussin välisen]] sodan vuoksi. Sodan jälkeen Renoir järjesti ystäviensä kanssa taidenäyttelyn, jonka yhteydessä erään kriitikon käyttämä termi "impressionismi" nousi ensi kertaa esiin. Vaikka näyttely ei saavuttanutkaan arvostelijoiden suosiota, Renoirin teos ''Aitio'' sai kiitosta.<ref>Maalaustaiteen mestareita 2004, s. 52.</ref>
 
[[Kuva:Renoir Self-Portrait 1910.jpg|thumb|''Omakuva'', 1910]]
Vuonna 1862 hän tutustui samassa Gleyren ateljeessa työskenteleviin [[Claude Monet|Monet]]'een, [[Alfred Sisley|Sisley]]'hin ja [[Frédéric Bazille|Bazilleen]]. Tuolloin 1860-luvulla hän oli erityisen läheisissä väleissä Claude Monet'n kanssa.
Pienestä menestyksestään huolimatta Renoir oli yhä köyhä ja maalasi elantonsa saamiseksi muotokuvia. Hänen tärkeimpiä asiakkaitaan tuolloin olivat varakas virkamies Victor Chocquet ja taidekauppias [[Paul Durand-Ruel]], jonka tekemien ostosten ansiosta Renoir sai vihdoin 40-vuotiaana vapautua taloudellisista huolistaan.<ref name="mm-53">Maalaustaiteen mestareita 2004, s. 53.</ref>
 
Taiteellisen kriisin keskellä ollut Renoir lähti talvella 1881–1882 [[Italia]]an. Siellä hän tutustui antiikin ja [[renessanssi]]n taiteeseen, mikä toi hänen maalauksiinsa uuden entistä lujemman ja kaavamaisemman muotokielen. 1880-luvun lopulla Renoir kehitti uudenlaisen notkean maalaustavan, jossa impressionismi ja klassinen taide yhdistyivät.<ref name="mm-53" />
1860-luvun loppupuolella, pakkomielteisesti valoa ja vettä maalatessaan, Renoir ja Monet havaitsivat, että varjojen väri ei ole ruskea tai musta, vaan niitä ympäröivistä kohteista heijastuva väri.
 
Renoir meni vuonna 1890 naimisiin Aline Charigotin kanssa. He saivat kolme lasta. Renoir oli saavuttanut 1900-luvun alussa aseman yhtenä Ranskan johtavista taidemaalareista. Vuonna 1900 valtio palkitsi hänet kunnialegioonan ristin arvolla ja myöhemmin ritarikunnan kunniamerkillä.<ref>Maalaustaiteen mestareita 2004, s. 54.</ref>
1870-luvun loppupuolella Renoir alkoi siirtyä maisemamaalauksesta enemmän henkilökuviin, joista tuli hänelle ominaisin aihe. Hän on maalannut impressionistisen tyylin edustajista eniten ihmisiä: kaupunkilaista huvielämää, naisten muotokuvia ja reheviä alastonkuvia.
[[Kuva:Renoir Self-Portrait 1910.jpg|thumb|''Omakuva'', 1910]]
Taloudelliset huolet olivat lopullisesti takanapäin 1881, kun taidekauppias [[Paul Durand-Ruel]] tarjoutui ostamaan häneltä säännöllisesti maalauksia.
 
Renoirin terveys reistaili koko hänen aikuisikänsä, ja 1890-luvulta alkaen häntä vaivasi ankara [[reumatismi]]. Renoir asui ja työskenteli edelleen Pariisissa ja vietti kesät yleensä vaimonsa kotikylässä [[Essoyes]]issa. Vuodesta 1903 alkaen hän vietti kesänsä terveyssyistä Etelä-Ranskassa ja muutti [[Nizza]]an 1907. Hän joutui halvauksen vuoksi pyörätuoliin 1912, mutta jatkoi maalaamista siitä ja reumatismistaan huolimatta. Hän kuoli 3. joulukuuta 1919 [[Cagnes-sur-Mer]]issa keuhkoveritulppaan.<ref>Maalaustaiteen mestareita 2004, s. 54–55.</ref>
Vuosisadan alussa Renoiria alkoi vaivata [[reuma]]tismi, ja hän lähti [[Pariisi]]sta viettääkseen lopun elämäänsä lämpimässä Etelä-Ranskassa, [[Cagnes-sur-Mer]]issa. Hän jatkoi siellä maalaamista ja aivan viimeisinä vuosina harjoitti myös kuvanveistoa. Tuotteliaana maalarina Renoir teki useita tuhansia maalauksia.
 
Maineikas elokuvaohjaaja [[Jean Renoir]] (1894-19791894−1979) on yksi hänenAugusten pojistaanpojista.
 
==Tuotanto==
Renoirin maalaustyylin lämminhenkinen aistillisuus tekivät hänen töistään taidehistorian tunnetuimpien ja jäljitellyimpien joukkoon kuuluvia. Yksi tunnetuimmista impressionistisista teoksista on Renoirin ''Le Bal au Moulin de la Galett'' ("Tanssit Moulin de la Galettissa") vuodelta 1876, joka kuvaa hänen asuntonsa lähellä Butte Montmartressa sijaitsevaa, ihmisiä täynnä olevaa ulkoilmatanssipuutarhaa.
 
=== Maalauksia ===
Maineikas elokuvaohjaaja [[Jean Renoir]] (1894-1979) on yksi hänen pojistaan.
<br clear="all" />
== Maalauksia ==
<gallery>
Kuva:Pierre-Auguste Renoir 006.jpg|''Keinu'', 1876.
Rivi 47 ⟶ 50:
</gallery>
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Carriere, Massimo (päätoimittaja) | Nimeke = Maalaustaiteen mestareita 4 | Vuosi = 2004 (italiankielinen alkuteos 1999) | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Weilin+Göös | Tunniste = ISBN 951-0-29198-6 }}
===Viitteet===
{{Viitteet}}
 
Rivi 58 ⟶ 63:
*[http://www.artrenewal.org/asp/database/art.asp?aid=405 Art Renewal Center: Pierre Auguste Renoir]. {{en}}
*[http://www.halter.net/gallery/renoir.html Pierre-Auguste Renoir: A Virtual Art Gallery]. {{en}}
 
{{Tynkä/Taiteilija}}
 
{{AAKKOSTUS:Renoir, Pierre}}