Ero sivun ”Ilmatieteen laitos” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Laitos nykyaikana: Tieto vanhentunut |
pari viitettä, paljon vanhentunutta jää yhä |
||
Rivi 45:
*[[Lauri Vuorela]] 1971–1979
*[[Erkki Jatila]] 1980–2002
*[[Petteri Taalas]] 2002–2015<ref>''Pääjohtajakunta'', s. 171–172. SKS, Helsinki 2005.</ref>
*[[Juhani Damski]] 2016–<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lvm.fi/-/juhani-damski-ilmatieteen-laitoksen-paajohtajaksi-748305 | Nimeke = Juhani Damski Ilmatieteen laitoksen pääjohtajaksi | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Liikenne- ja viestintäministeriö | Viitattu = 22.1.2016 }}</ref>
{{Palstoitus loppuu}}
==Laitos nykyaikana==
Ilmatieteen laitos muutti syyskuussa 2005 [[Helsingin yliopisto]]n [[Kumpula]]n kampusalueelle uuteen toimitaloon [[Dynamicum]]iin yhdessä [[Merentutkimuslaitos|Merentutkimuslaitoksen]] kanssa. Toimitalon osoite [[Erik Palmén]]in aukio viittaa tunnetuimpaan suomalaiseen ilmakehäntutkijaan. Virallisesti Dynamicum vihittiin käyttöön 8. marraskuuta 2005.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/1131448240 | Nimeke = Dynamicum-talo vihittiin käyttöön | Tekijä = | Ajankohta = 8.11.2005 | Julkaisu = Ilmatieteen laitos, tiedotearkisto | Viitattu = 22.1.2016 }}</ref>
[[Merentutkimuslaitos]] lakkautettiin [[1. tammikuuta]] [[2009]]. Sen entiset toiminnot jaettiin Ilmatieteen laitoksen ja
Rivi 68 ⟶ 67:
== Kansainvälisyys ==
Laitoksella on yhteystyötä maailman ilmatieteen järjestön [[WMO]]:n lisäksi lukuisien kansallisten sääpalvelujen kanssa, se osallistuu kehitysyhteistyöhön ja toimii muissakin konsultointitehtävissä. Tutkijavaihto on jo vuosikymmenien ajan toiminut vilkkaana. [[Reading]]issä sijaitsevassa Euroopan sääkeskuksessa, [[ECMWF]]:ssä toimii jatkuvasti suomalaisia tutkijoita. ▼
Ilmatieteen laitos edustaa Suomea [[EUMETSAT]]-sääsatelliittiorganisaatiossa. Sääsatelliittikuvien käyttäjänä laitos oli Suomen ensimmäisiä kaukokartoitussatelliittien hyväksikäyttäjiä. Muita säänmittausjärjestelmiä ovat mm. laitoksen
▲Laitoksella on yhteystyötä maailman ilmatieteen järjestön [[WMO]]:n lisäksi lukuisien kansallisten sääpalvelujen kanssa, se osallistuu kehitysyhteistyöhön ja toimii muissakin konsultointitehtävissä. Tutkijavaihto on jo vuosikymmenien ajan toiminut vilkkaana. [[Reading]]issä sijaitsevassa Euroopan sääkeskuksessa, [[ECMWF]]:ssä toimii jatkuvasti
Ilmatieteen laitoksen avaruustutkimus laajeni 1980-luvulta alkaen pitkälti professori [[Risto Pellinen|Risto Pellisen]] ansiosta maan lähiavaruudesta aurinkokunnan muihin kohteisiin. Helmikuussa 1989 laitoksen ensimmäinen avaruusinstrumentti alkoi tuottaa mittauksia [[Mars]]in plasmaympäristössä [[Phobos 1|Phobos]]-ohjelman puitteissa.▼
▲Ilmatieteen laitos edustaa Suomea [[EUMETSAT]]-sääsatelliittiorganisaatiossa. Sääsatelliittikuvien käyttäjänä laitos oli Suomen ensimmäisiä kaukokartoitussatelliittien hyväksikäyttäjiä. Muita säänmittausjärjestelmiä ovat mm. laitoksen kahdeksan [[säätutka]]a.
▲Ilmatieteen laitoksen avaruustutkimus laajeni 1980-luvulta alkaen pitkälti professori [[Risto Pellinen|Risto Pellisen]] ansiosta maan lähiavaruudesta aurinkokunnan muihin kohteisiin. Helmikuussa 1989 laitoksen ensimmäinen avaruusinstrumentti alkoi tuottaa
== Supertietokoneiden suurkäyttäjä ==
Laitos on ilmakehämallien vaatiman suuren laskentakapasiteetin takia ollut jo pitkään [[supertietokone]]iden suurkäyttäjä.
Mallien laskentatarkkuuden kehitys on käynyt käsi kädessä laskentatehon kehittymisen kanssa. Oma ensimmäinen tietokone 1970-luvulla oli ruotsalainen [[Datasaab]] D21, jonka muisti oli 60 kilotavua.
Vuonna 2005 laitokselle hankittu [[SGI|Silicon Graphics]]in supertietokone oli ostohetkellä Suomen nopein tietokone ja maailmalla 400 nopeimman tietokoneen joukossa. Koneen laskunopeus on noin 30-kertainen verrattuna aikaisempaan, [[CSC – Tieteen tietotekniikan keskus|CSC:n]] omistamaan koneeseen. Hankittu kone on Altix 3700 BX2 -sarjan kone, jossa on 304 [[suoritin]]ta sekä 304 [[gigatavu]]n [[keskusmuisti]].
| |||