Ero sivun ”Yleissivistys” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Sitaattikuvitus |
Usp (keskustelu | muokkaukset) w |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Apollo Saurocton Louvre.jpg|thumb|210px|Kreikkalaista jumalaa [[Apollon]]ia on pidetty länsimaisen sivistyksen suojelijana.]]
'''Yleissivistyksellä''' ({{k-de|Allgemeinbildung}}) tarkoitetaan [[Sivistys|pohjasivistystä]], joka muodostuu [[kasvatus|kasvatuksen]] antamista ja [[koulu]]ssa opituista [[tieto|tiedoista]], [[taito|taidoista]] ja [[Käytöstapa|hyvistä tavoista]].<ref>{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}} Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0</ref>
Yleissivistyksellä on tarkoitettu sitä tieto- ja taitomäärää, joka kansalaisten olisi hallittava voidakseen toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Käytännössä tällä ei tarkoiteta mitään tiettyä oppimäärää vaan ideaalia, jota kohti olisi pyrittävä. Yleensä sanaa yleissivistys käytetään adjektiivin ''yleissivistävä'' yhteydessä vastakohtana [[Ammattioppilaitos|ammattiin valmistavalle]]. Lakitekstissä yleissivistävällä viitataan [[peruskoulu]]n ja [[lukio]]n kasvatustehtäviin. Tällöin halutaan tuoda esille, että koulutus ei valmista mihinkään tiettyyn ammattiin vaan yleisesti jatko-opintoihin.
== Käsitteen historia ==
Käsitys yleissivistyksestä syntyi länsimaissa [[humanismi|humanistisen liikkeen]] yhteydessä [[1500-luku|1500-]] ja [[1600-luku|1600-luvuilla]]. Erityisesti tšekkiläinen [[Johan Amos Comenius]] kehitti käsitettä ja esitti, että kaikkien yksilöiden olisi omaksuttava tietty perussivistys.<ref>Berg, Christa (1991) Handbuch der deutschen Bildungsgeschichte. C.H. Beck. s. 328</ref>
| |||