Wikipedia

Ero sivun ”Kääpiö (Arda)” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Guise (keskustelu | muokkaukset)
63 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[FileTiedosto:Dwarf by BrokenMachine86.jpg|thumb|Kääpiö[[Fanitaide|Fanitaiteilijan]] tulkinta Tolkienin kääpiöstä.]]
'''Kääpiöt''' ({{k-en|The Dwarves}}) ovat kansa [[J. R. R. Tolkien]]in Ardaan sijoittuvissa kirjoissa, (kuten ''[[Hobitti eli sinne ja takaisin|Hobitti]]'', ''[[Taru sormusten herrasta,]]'' Silmarillionja jne.)''[[Silmarillion]]''. Tolkienin kääpiöt ovat jokseenkin suoraa lainaa [[Kansanperinne|kansanperinteen]] kääpiöistä[[kääpiö]]istä, jotka esiintyvät muun muassa ''[[Lumikki]]''-sadussa. Tolkienin kääpiöt käyttävät nimiä, jotka on lainattu [[skandinaavinen mytologia|skandinaavisessa mytologiassa]] mainituista kääpiöiden eli ''dvergien'' nimistä.
 
==Kääpiöiden kulttuuri==
Kääpiöt tulivat hyvin toimeen [[hobitti]]en kanssa, mutta olivat epäileväisiä [[Haltia (Arda)|haltioiden]] suhteen. He olivat tyypillisiä [[seppä|seppiä]] ja kivenhakkaajia, ja jotkin heidän jotkin työnsä ovat jopa kauniimpia kuin [[Haltia (Arda)|haltioiden]].
 
KääpiöitäHaltioista ei laskettuja [[Ilúvatarihminen (Arda)|ihmisistä]]in lapsiksipoiketen kutenkääpiöitä haltiatei jalaskettu ”[[ihminen (Arda)|ihmisetIlúvatar]]in lapsiksi”, koska heidät loi [[Aulë]]. He nukkuivat niin kauan, että haltiat ehdittiin luoda. Aulën työ oli kuitenkin turhaa, koska hänellä ei ollut voimaa antaa omaa elämää luomuksilleen – se voima kuului vain Ilúvatarille. Myöhemmin kun Aulë oli saanut kääpiöt valmiiksi, Ilúvatarin ääni puhui hänelle, ja lupasi antaa kääpiöille elämän, ja lisätä kääpiöt omaan suunnitelmaansa [[Arda]]nArdan varalle. Ilúvatar antoi kääpiöille elämän ja siitä lähtien heidät on tunnettu Ilúvatarin adoptoituina lapsina.
 
He kaivoivat ja työstivät arvokkaita metalleja [[Keski-Maa]]n vuorissa. Monella tapaa he olivat ihmisten ja haltioiden välissä. He olivat pitkäikäisiä, vaikka eivät kuolemattomia, ja saattoivat elää 250-vuotiaiksi tai jopa vanhemmiksi. Kääpiönaiset olivat harvinainen näky, eikä heistä ole merkintöjä kääpiöiden historiassa. Heitä on vaikea erottaa mieskääpiöistä ja tämä on herättänyt muiden rotujen keskuudessa uskon siitä, ettei kääpiönaisia olekaan ja että kääpiöt syntyvät kivestä.
 
Kääpiöiden kielen kehitti Aulë, ja se tunnettiin nimellä [[khuzdul]], jota kirjoitettiin [[cirth]]illä. Se haluttiin pitää salassa ja vain muutamat ”ei-kääpiöt” oppivat sen. Yksi lause tunnettiin kuitenkin hyvin, nimittäin vanha taistelulaulu [[Ardan aikajana#Ensimmäinen Aika|Ensimmäiseltä Ajalta]]: ''Baruk Khazâd! Khazâd ai-mênu!'' mikä tarkoittaa "Kääpiöiden”Kääpiöiden kirveet! Kääpiöt ovat kimpussanne!" ”<ref>''[[Taru sormusten herrasta]]''. Liite F: s. 973</ref>.
 
=== Jakautuminen ===
''[[Silmarillion]]in'' mukaan kääpiöt jakautuivat seitsemään heimoon. Tolkienin kirjoissa esiintyneet kääpiöt kuuluvat seuraaviin heimoihin:
*Pitkäparrat ([[Durinin heimo]]), jotka perustivat [[Moria|Khazad-dûmdûmin]]in kaupungin [[Sumuvuoret|Sumuvuorten]] uumeniin.
*Tuliparrat, jotka perustivat [[Nogrod]]in kaupungin [[Sinivuoret|Sinivuorille]].
*Väkivarret, jotka perustivat [[Belegost]]in kaupungin Sinivuorille.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kääpiö_(Arda)”