Ero sivun ”Inflaatio” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu palautus, Ei ole mitään salaiittoteorioita - puhdasta faktaa inflaatiosta. Lähteitä muutettu.
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt Dmitri 152) ja palautettiin versio 15476983, jonka on tehnyt Msaynevirta: epäselvää ilmaisua, neutraalisuuden puutetta, viitteen ilman sivuunumeroita
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee rahan arvoa. Maailmankaikkeuden laajenemisesta kertoo artikkeli [[Kosminen inflaatio]].}}
{{Talous}}
{{Lähteetön|Olennaiset kohdat lähteettömiä. Taloustieteen peruskäsitteet haettava alan lähteistä, ei kielitoimiston sanakirjasta.}}
[[Kuva:Inflaatio.svg|thumb|Inflaatio Suomessa 1975-2007 (Lähde: Tilastokeskus).|220x220px]]
[[Kuva:ElinkustannusindeksiInflaatio.svg|thumb|[[Kuluttajahintaindeksi|Elinkustannusindeksi]]Inflaatio Suomessa 19511975-2007 (Lähde: Tilastokeskus).|194x194px]]
[[Kuva:InflaatioElinkustannusindeksi.svg|thumb|Inflaatio[[Kuluttajahintaindeksi|Elinkustannusindeksi]] Suomessa 19751951-2007 (Lähde: Tilastokeskus).|220x220px]]
'''Inflaatio''' (engl. sanasta Inflate eli paisuttaa) on suljettuun taloudelliseen systeemiin tuotavan ns. kiertävän rahamäärän eli rahayksiköiden määrän tarkoituksellinen lisääminen, sen suora ja olennainen seuraus on rahan [[Ostovoima|ostovoiman]] aleneminen. '''Inflaation''' vastakohta on [[deflaatio]] eli kiertävän rahamäärän väheneminen (tai hyödykkeiden määrän kasvaminen). Tilannetta, jossa yhdistyvät korkea inflaatio ja [[Lama (talous)|lama]] kutsutaan [[stagflaatio]]ksi.<ref name="sanakirja">{{Kirjaviite |Nimike = Kielitoimiston sanakirja|Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus|Vuosi = 2008|Tunniste = ISBN 978-952-5446-32-6}}</ref>
'''Inflaatio''' tarkoittaa [[taloustiede|taloustieteessä]] [[raha]]n ostovoiman heikkenemistä sekä siitä aiheutuvaa hintojen nousua<ref name="sanakirja">{{Kirjaviite | Nimike = Kielitoimiston sanakirja | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Vuosi = 2008 | Tunniste = ISBN 978-952-5446-32-6}}</ref> eli “rahan arvon laskua”.
 
Ostovoiman heikkeneminen ja hintojen nousu eivät kuitenkaan ole inflaation syitä, vaan seurauksia. Inflaatio on aina [[Monetaristinen taloustiede|monetaarinen]] ilmiö eli se liittyy liikkeellä olevan rahan määrään. Inflaation myötä rahan ostovoima alenee, joten samalla rahamäärällä ei saa enää ostettua yhtä paljon tuotteita, palveluja tai työtä kuin aikaisemmin, ja rahamääräiset säästötkin menettävät arvoaan. Toisaalta reaaliomaisuuden eli esimerkiksi kiinteistöjen nimellinen arvo kasvaa. Inflaation vastakohta on [[deflaatio]] eli hintatason lasku. [[Stagflaatio]]ksi kutsutaan sellaista tilannetta, jossa yhdistyvät korkea inflaatio ja taantuma.
=== Toteutus ===
Rahayksiköiden määrää taloudellisessa systeemissä lisätään tavallisesti tulostamalla rahaa [[Seteli|seteleinä]], painamalla kolikoita tai lisäämällä tileille [[Kate|katetta]]. Toimea kutsutaan myös käsitteellä [[setelirahoitus]] (eng. Quantitative Easing tai QE), vaikka kysessä voi olla myös muu keino kuin setelipaino. Inflaatiota ovat voineet toteuttaa historiallisesti tavallisesti kansalliset valtuutetut valtiolliset [[Keskuspankki|keskuspankit]], itse [[Valtio|valtiot]] tai muut keskusvallankäyttöelimet, mutta nykyään myös ylikansalliset talousinstituutit ja yksityiset pankit, kuten esim. [[Federal Reserve System|Federal Reserve]] ([[Yhdysvallat|USA]]:n [[Yhdysvaltain dollari|Dollari]]) ja [[Euroopan unioni|Euroopan Unioni]] ([[Euro]]). Inflaatiota toteutetaan jonkin verran koko ajan ja se on tarpeellinen taloussysteemin kokonaistalouskasvun hallitsemisen kannalta. Pankit toteuttavat inflaatiota kun pankin tileille kirjataan esim. lainakorkojen saatavia reaalivarallisuudeksi. [[Suomi]] on luopunut [[Suvereniteetti|suvereenista]] oikeudestaan asettaa ja ohjailla valtiollista inflaatiotaan, kun se liittyi [[Euroopan unioni|Euroopan Unioniin]], muutti kansalliseksi valuutakseen kansainvälisen rahayksikön [[Euro|Euron]] ja luopui kansallisesti hallittavasta valuutastaan [[Suomen markka|Suomen markasta]] <ref name="pohjola" />
=== Vaikutus ostovoimaan ===
'''Inflaation''' suora seuraus on [[raha]]n arvon eli rahayksikön [[Ostovoima|ostovoiman]] heikkeneminen sekä siitä aiheutuva näennäinen hintojen nousu rahayksikkömäärässä. [[Hyödyke|Hyödykkeen]] todellinen arvo ei kuitenkaan välttämättä muutu, vaikka sen hinta rahayksikkömäärässä kasvaakin, sillä [[Hyödyke|hyödykkeen]] [[hinta]] sisältää sekä todellisen arvon että senhetkisen rahan [[Ostovoima|ostovoiman]]. Esimerkiksi: jos rahyksikkömäärän arvo tippuu puoleen, kasvaa vastaavasti hyödykkeen hinta kaksinkertaiseksi, myös ilman, että sen todellinen arvo olisi muuttunut.
 
Näkyvyyden peittämisksi ja piiloveron suuruuden pimittämiseksi valtiot, pankit ja unionit (inflaattorit)Valtiot mittaavat usein ns. "virallista inflaatiota" erilaisilla [[hintaindeksi|hintaindekseillä]] eli todellisen inflaation seurauksista ja sivuvaikutuksista, sen sijaan, että mitattaisiin tarkka inflaation määrä suoraan keinotekoisesti tuotetusta rahayksikkömäärästä ja sen tarkka määrä pidetään salassa julkisuudesta. PaikallinenTämä "virallinen inflaatio" vaikuttaa muun muassa erilaisiin indeksikorotuksiin, esimerkiksi eläkkeiden suuruuteen. Yleisimmät mittauskohteet ovat [[kuluttajahintaindeksi|kuluttajien tuotteiden hintojen nousu]], tuottajien tuotteiden hintojen nousu tai bruttokansantuotteen muutokset. Mittaustavat saattavat vaihdella valtioiden välillä ja hintaindeksejä päivitetään vastaamaan sen hetkistä yhteiskuntaa aina oman [[Agenda|agendan]] mukaisesti, joten esimerkiksi kuluttajahintaindeksit eivät ole täysin vertailukelpoisia tehtyjen muutosten vuoksi eri vuosikymmenillä. Hyvin nopeaa inflaatiota kutsutaan [[hyperinflaatio]]ksi, historiallisesti valtiot tai pankit ovat nojautuneet tähän keinoon vain poikkeustilanteissa, kuten sodan uhassa, taloudellisessta tai polittisessa kriisissä.
'''Inflaatiota''' tasapainoittaa taloussysteemin todellisen taloussektorin tuottama [[Hyödyke|hyödykkeiden]] [[Arvonlisäys|arvonlisä]], eli tavarat, palvelut, aineelliset hyödykkeet, yms. Sen ansiosta, ajan myötä, inflaation aiheuttaman ostovoiman alenemisen vaikutukset tasoittuvat ja ostovoima pysyy suhteellisesti tasapainossa, siinä missä kokonaisuudessaan taloussysteemi kasvaa todellisen taloussektorin tuottaman arvonlisän verran. Tavaroiden ja palveluiden hinnat laskisivat ilman inflaatiota, sillä normaalisti tavaroiden ja pelvelujen tarjonta kasvaisi ja niiden kysyntä laskisi ajan myötä. Taloussysteemin kasvu [[Todellinen taloussektori|todellisessa taloussektorissa]] perustuu [[Työ|työhön]], [[Tavara|tavaroiden]] ja [[Hyödyke|hyödykkeiden]] tuottamiseen [[Hyödykemarkkina|markkinoille]], inflaatio sen sijaan perustuu rahan luomiseen tyhjästä (kutsutaan myös nimellä [[virtuaaliraha]] tai [[Fiat-raha]]). Näin tuotettu raha on luomishetkellä täysin arvotonta, mutta saa välittömästi arvon kun se liukenee taloussysteemin kokonaisrahakiertoon. <ref name="pohjola" />
=== Varallisuuden siirtyminen ===
'''Inflaation''' piilevä, mutta suora seuraus on myös jatkuva, piilevä ja massiivinen varallisuuden siirtyminen, jossa varallisuus siirtyy kaikilta taloussysteemin subjekteilta inflaation toteuttajalle eli [[Inflaattori|inflaattorille]]. Esimerkiksi, jos taloussysteemissä on 10 rahayksikköä ja niiden ostovoima on 1, on todellinen kokonaisvarallisuus 10. Jos inflaattori tuottaa systeemiin 10 uutta rahayksikköä, systeemissä on näin ollen 20 rahayksikköä, joista 10 on edelleen systeemin taloussubjekteilla ja 10 on inflaattorilla, mutta jokaisen rahayksikön ostovoima on kuitenkin laskenut puoleen eli 0,5:een. Taloussubjekteilla on siten todellista varallisuutta 5 ja inflaattorilla 5. Todellinen varallisuus eli 5 yksikköä on siis siirtynyt taloussubjekteilta inflaattorille. Inflaattorin eli valtion, pankin tms. todellinen varallisuus kasvaa samassa suhteessa samalla hetkellä, myös ilman, että taloudellisessa systeemissä olisi tapahtunut inflaation vaikutusta tasapainottavaa todellista [[Arvonlisäys|arvonlisäystä]] tai se olisi pienempi kuin toteutettu inflaatio. Inflaation vaikutusten kumoamiseksi todellisen taloussektorin on tuotettava vastaava määrä [[Arvonlisäys|arvonlisää]] ja [[Hyödyke|hyödykkeitä]]. Varallisuuden siirtymistä taloussubjekteilta inflaattorille kutsutaan [[Inflaatiovero|inflaatioverotukseksi]] tai [[Piilovero|piiloverotukseksi]]. <ref name="pohjola" />
=== Valtiollinen Inflaatio ===
Valtion valvomaa ja/tai toteuttamaa, valtion sisäistä, tavallisesti valtiollisessa tai kansallisessa taloussysteemissä tapahtuvaa inflaatiota voidaan kutsua valtiolliseksi inflaatioksi. Siitä johtuvaa varallisuuden siirtymistä kutsutaan valtiolliseksi [[Inflaatiovero|inflaatioveroksi]] tai [[Piilovero|piiloveroksi]], sillä se toteuttaa saman funktion kuin, esim. [[Ansiotuloverotus|ansiotulovero]] tai [[arvonlisävero]] eli siirtää todellista varallisuutta taloussubjekteilta inflaattorille (vrt. [[Vero|verottaja]]). Erona kuitenkin se, että sen suuruutta, näkyvyyttä ja käyttökohteita ei tavallisesti julkisteta, eikä varallisuutta siirretä näkyvästi tilisiirroilla tm. vastaavalla tavalla. Piilovero yksittäistä taloussubjektia kohden on tavallisesti mitättömän tai huomaamattoman pieni, mutta suuressa taloussysteemissä yksittäisen inflaattorin itselleen siirrettävä todellinen varallisuus voi olla suuri.<ref name="sanakirja">{{Kirjaviite | Nimike = Kielitoimiston sanakirja | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Vuosi = 2008 | Tunniste = ISBN 978-952-5446-32-6}}</ref>
 
=== Ylivaltiollinen Inflaatio ===
Yksittäisen valtion rajojen ylittävässä taloussyteemissä tapahtuvaa '''inflaatiota''' kutsutaan ylivaltiolliseksi inflaatioksi. [[Euroopan unioni|Euroopan Unioni]], sekä [[Yhdysvaltain dollari|dollarialue]] ovat hyviä esimerkkejä ylivaltiollisista taloussysteemeistä ja vast. ylikansallisista inflaattoreista. Ylivaltiollisset taloussysteemit ovat suurempia kuin valtiolliset ja niissä taloussubjekteja on enemmän ja näin ollen inflaatioverotuksella taloussubjekteilta inflaattorille siirtyvä todellinen varallisuus voi olla erittäinkin suuri. Kaikki ylivaltiollisen taloussysteemin taloussubjektit ovat samalla inflaatioverotussubjekteja ja todellinen varallisuus siirtyy talousalueen sisällä myös valtiollisten rajojen yli inflaattorille ilman tulleja tai muita rajoituksia. Ylivaltiollista inflaatioverotusta voidaan perustellusti kutsua ylikansalliseksi taloudelliseksi riistoksi, taloudelliseksi sorroksi, taloudelliseksi imperialismiksi tai [[Taloudellinen kolonialismi|taloudelliseksi kolonialismiksi]]. Se rikkoo kansallista itsemääräämisoikeutta eli [[Suvereniteetti|suvereniteettiä]]. <ref name="pohjola" />
 
=== [[Taloudellinen kolonialismi]] ===
Ylivatlitollinen piiloverotus inflaation keinoin on verrattavissa [[Kolonialismi|kolonialismiin]], jossa kohdevaltio on eräs verotuksen objekti vrt. [[siirtokunta]]. Taloudellinen kolonialismi ei ole kuitenkaan yhtä näkyvää ja ilmeistä kuin perinteinen kolonialismi, eikä välttämättä vaadi sotilaallista läsnäoloa, mutta siitä huolimatta se toteuttaa saman funktion, eli siirtää todellista varallisuutta kohdemaasta emämaahan tai inflaattori-instituutille. Taloussubjektien on omalla maantieteellisellä alueella ja oman [[Todellinen taloussektori|todellisen taloussektorin]] avulla tuotettava inflaattorin toteutettavaa inflaatiota vastaava määrä [[Arvonlisäys|arvonlisää]] ja [[Hyödyke|hyödykkeitä]], jotta taloussysteemin rahan [[ostovoima]] säilyisi samana.<ref name="pohjola" />
 
=== Hyperinflaatio ===
{{Pääartikkeli}}[[Hyperinflaatio]]
 
Hyperinflaatioksi kutsutaan tilannetta, jossa inflaattori räikeästi väärinkäyttää valtuuksian ja tuottaa rahaa taloussysteemiin huomattavasti enemmän kuin mitä taloussysteemin [[todellinen taloussektori]] kykenee tuottamaan [[Arvonlisäys|arvonlisää]] ja [[Hyödyke|hyödykkeitä]]. Historiallisesti valtiot tai pankit (inflaattorit) ovat nojautuneet tähän keinoon vain poikkeustilanteissa, kuten sodan uhassa, taloudellisessa tai polittisessa kriisissä. Hyperinflaation avulla saadaan siirrettyä varallisuutta enemmän ja nopeammin taloussubjekteilta inflaattorille, mutta myös rahan ostovoima laskee radikaalisti.<ref name="pohjola" />
 
==Inflaation syitä==
Rivi 32 ⟶ 15:
1930-luvulla [[John Maynard Keynes]]in ajatusten pohjalta syntynyt keynesiläinen teoria korosti puolestaan hyödykkeiden kysynnän ja tarjonnan vaikutusta inflaatioon. Keynesiläisen koulukunnan mukaan inflaatio voi aiheutua siitä, että kokonaiskysyntä kasvaa kokonaistarjontaa nopeammin. Näin tapahtuu etenkin kun talous on aktiivinen ja rahatulot paisuvat. Tällöin on kyse '''kysyntäinflaatiosta'''. Inflaatiota voi tapahtua myös kustannusten nousun takia, mikä korottaa hintoja, jolloin on kyse '''kustannusinflaatiosta'''.<ref name="sutela">{{Kirjaviite | Tekijä = Pekkarinen,Sutela | Nimike = Kansantaloustiede | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2002 | Tunniste = ISBN 951-0-27436-4}}</ref> Nykyään kuitenkin taloustieteessä nämä hintojen muutokset kysynnän ja kustannusten muutosten seurauksina käsitetään hintavaihteluina inflaation sijaan. Kysyntäinflaatio ja kustannusinflaatio ovat pudonneet käsitteinä kielenkäytöstä keynesiläistä koulukuntaa lukuun ottamatta, koska inflaatio ryhdyttiin mieltämään monetaristisen koulukunnan, erityisesti [[Milton Friedman]]in, [[rahan kvantiteettiteoria]]n parissa tekemän työn vuoksi monetaarisena, siis rahaan liittyvänä, ilmiönä. Friedman totesi, että "''inflaatio on aina ja kaikkialla monetaarinen ilmiö [inflation is always and everywhere a monetary phenomenon]''" vuonna 1963. Kysyntäinflaatio liittyy markkinoilla esiintyvään tarjontaan nähden liiallisen kysynnän taipumukseen kohottaa hintoja, ja kustannusinflaatio yritysten tuotantokustannusten kasvuun kun tuotannontekijät (tai osa niistä) kallistuvat.
 
Nykyään suurin osa taloustieteilijöistä on yhtä mieltä siitä, että hyvin korkean inflaation (hyperinflaatio) tyypillisin aiheuttaja on [[Rahavaranto|rahavarannon]] nopea kasvattaminen{{lähde|18.1.2016}}. Kohtuullisen inflaatiovauhdin suuruuteen vaikuttavat sekä muutokset hyödykkeiden kysynnässä ja tarjonnassa että muutokset liikkeellä olevan rahan määrässä. Yleisesti voidaan sanoa taloustieteen nykyvalossa, että ''rahan tarjonnan kasvu on inflaation perimmäinen syy''.<ref name=pohjola/> Rahan tarjonnan kasvu tarkoittaa kansantaloudessa liikkeellä olevan rahamäärän kasvua.
 
==Inflaation seurauksia==
Rivi 42 ⟶ 25:
 
==Inflaation mittaaminen==
 
Näkyvyyden peittämisksi ja piiloveron suuruuden pimittämiseksi valtiot, pankit ja unionit (inflaattorit) mittaavat usein ns. "virallista inflaatiota" erilaisilla [[hintaindeksi|hintaindekseillä]] eli todellisen inflaation seurauksista ja sivuvaikutuksista, sen sijaan, että mitattaisiin tarkka inflaation määrä suoraan keinotekoisesti tuotetusta rahayksikkömäärästä ja sen tarkka määrä pidetään salassa julkisuudesta. Paikallinen "virallinen inflaatio" vaikuttaa muun muassa erilaisiin indeksikorotuksiin, esimerkiksi eläkkeiden suuruuteen. Yleisimmät mittauskohteet ovat [[kuluttajahintaindeksi|kuluttajien tuotteiden hintojen nousu]], tuottajien tuotteiden hintojen nousu tai bruttokansantuotteen muutokset. Mittaustavat saattavat vaihdella valtioiden välillä ja hintaindeksejä päivitetään vastaamaan sen hetkistä yhteiskuntaa aina oman [[Agenda|agendan]] mukaisesti, joten esimerkiksi kuluttajahintaindeksit eivät ole täysin vertailukelpoisia tehtyjen muutosten vuoksi eri vuosikymmenillä. Hyvin nopeaa inflaatiota kutsutaan [[hyperinflaatio]]ksi, historiallisesti valtiot tai pankit ovat nojautuneet tähän keinoon vain poikkeustilanteissa, kuten sodan uhassa, taloudellisessta tai polittisessa kriisissä.
 
Inflaatiota mitataan erilaisilla [[hintaindeksi|hintaindekseillä]], tarkemmin sanottuna indeksien vuosimuutosvauhdilla. Yleisimmin käytetyt mittarit ovat:
Rivi 57 ⟶ 38:
*[[Hyperinflaatio]]
*[[Fiat-raha]]
*[[Piilovero]]
*[[Todellinen taloussektori]]
*[[Inflaatiovero]]
*[[Taloudellinen kolonialismi]]
 
== Lähteet ==