Ero sivun ”Jakki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 50:
Jakki vaihtaa mustan-ruskean turkkinsa joka vuosi kesällä. Kesyllä jakilla on myös valkoista turkkia.
Turkissa on kylmää pitävä tiheä aluskarva ja pitkä päällyskarva<ref name="koi92s133">Koivisto 1992, s. 133</ref>. Sen avulla jakki sietää -40 °C<ref name="Tibet_Lonely_Planet_2002_31">Tibet, 5th edition, Bradley Mayhew Monique Choy ..., May 2002, Lonely Planet Publications Py Ltd, ''ISBN 1 86450 162 6'', s. 31</ref>, ehkä jopa -50 °C pakkasta<ref>Koivisto 1992, s. 134</ref>. Jakki ei elä lämpimässä, koska sen lisääntymiskierto häiriintyy silloin ja mahdollisesti sairaudet iskevät helpommin.
Yli 16 asteessa jakin psydämen syke ja ruumiin lämpötila alkavat nousta. Yli 20 asteessa jakki hakautuu veden äärelel tai varjoon, jos mahdollista<ref name="fao_yak_1"/>.
Elinympäristön korkeus meranpinnasta ei ole jakille niin tärkeä kuin lämpötila.
Jakki elää normaalisti alle 5500 metrin korkeudessa, mutta sitä käytetään kuljetuksissa jopa 7200 metrin korkeudessa<ref name="fao_yak_1"/>.
Siitä huolimatta jakki kestää hellettä varjossa. Jakki ääntelee harvoin, esim. vaaran uhatessa murisee ja puhisee.
Jakki sopeutuu kylmään vuoristoympäristöön mm. suurin keuhkoin ja sydämin sekä hyvän veren hapenottokyvyn avulla. Jakin veressä on enemmän ja pienempiä punasoluja kuin esim. lehmän veressä. Jakilla on paksu rasvakerros vararavinnoksi, ja joka suojaa myös hieman kylmältä<ref name="enwiki_yak"/>. Jakilta puuttuvat hikirauhaset lähes täysin<ref name="enwiki_yak"/>.
| |||