Ero sivun ”Nemesis (mytologia)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 8:
Vaikka Nemesis onkin leppymätön oikeudenjakaja – siis oikeuden, jonka on määritellyt [[Zeus]] Olympoksen hallitsemassa maailmassa – on selvää, että Nemesiksen palvonta ulottuu aikaan ennen Zeusta. Hänestä tehdyt kuvat yhdistävät hänet toisiin jumalattariin, jotka ovat ilmentymiä aiemmasta Äiti Maasta: [[Kybele]], [[Rhea]], [[Demeter]] ja [[Artemis]].
Rhamnuksen jumalattarena Nemesistä kunnioitettiin ja lepyteltiin muinaisessa pyhäkössä syrjäisellä [[Rhamnus (kaupunki)|Rhamnuksen]] alueella Koillis-[[Attika]]ssa. Siellä häntä pidettiin [[Okeanos|Okeanoksen]], maailman läpi virtaavan alkujoen tyttärenä. [[Pausanias (maantieteilijä)|Pausanias]] huomasi siellä häntä symboloivan patsaan. Sillä oli hirvensarvet, ja pienet [[Nike]]t muassaan. Patsaan oli tehnyt [[Feidias]] [[Marathonin taistelu]]n ([[490 eaa.]]) jälkeen veistäen sen [[Paros|Paroksen]] marmorista, jonka itsevarmat persialaiset olivat tuoneet mukanaan ajatellen tehdä siitä muistomerkin odotetun voiton kunniaksi.
Sana ''Nemesis'' on alun perin tarkoittanut onnentuojaa – tosin ei hyvän eikä pahan – yksinkertaisesti kullekin ansionsa mukaan. Sittemmin ''nemesis'' edusti katkeruutta, jonka aiheutti mikä tahansa häiriö tähän ansioiden ja onnen väliseen tasapainoon; oikeudentajua, joka ei voinut sallia tällaisen tapahtua rankaisutta. Nimi yhdistettiin yleensäkin katkeruuden tunteeseen.<ref>Otto Gruppe: "Griechische Mythologie und Religion-Geschichte", 1906</ref> Neljännestä vuosisadasta alkaen Nemesis, tasapainottaen onnea sattumanvaraisesti jakavaa [[Fortuna]]a, voitiin liittää [[Tykhe]]en.
| |||