Ero sivun ”Nikean ensimmäinen kirkolliskokous” versioiden välillä

Keisari [[Konstantinus Suuri]] kutsui kirkolliskokouksen koolle [[Hosius Kordubalainen|Hosius Kordubalaisen]] ja [[paavi]] [[Sylvester I|Sylvester I:n]] suosituksesta, koska aleksandrialaisen presbyteerin [[Areios|Areioksen]] oppi [[areiolaisuus]] herätti kirkossa suuria erimielisyyksiä. Areios väitti, että Poika, [[Kristus]], on luotu eikä siten samanarvoinen kuin Isä [[Jumala (kristinusko)|Jumala]]. Kokouksessa Areios tuomittiin harhaoppiseksi. [[Raamattu|Raamatun]] pohjalta muotoiltiin kristillinen [[kolminaisuusoppi]]: ”Jumala on kolmiyhteinen – Isä, Poika ja [[Pyhä Henki]]. Kolme persoonaa, mutta vain yksi Jumala.”

 

 

Piispojen lisäksi kirkolliskokoukseen osallistui myös presbyteerejä eli [[pappi|pappeja]] ja [[diakoni|diakoneja]]. Myöhemmin Aleksandrian piispaksi valittu [[kirkkoisä]] [[Athanasios]] Suuri osallistui kokoukseen [[Aleksandria|Aleksandrian]] piispa Aleksanderin avustajana ollessaan vielä nuori diakoni. Puheenjohtajana toimi todennäköisesti paavi Sylvester I:n legaatteja johtava Korduban piispa Hosius, mutta myös Antiokian piispalla Eustatioksella ja Aleksandrian piispalla Aleksanderilla oli merkittävä osuus kokouksessa. Kokouksen kunniapuheenjohtaja oli [[keisari]] Konstantinus Suuri. Täyttä historiallista varmuutta kokouksen hierarkiasta ei ole, koska arviot perustuvat myöhempien sukupolvien lausuntoihin ja allekirjoitusten järjestykseen kokouksen päätöksissä. Aikaisimmat tarkat käytetyt muistiinpanot termeistä l. asioista kirkolliskokouksessa ovat Eusebiuksen Life of Constantine 3.6 vuodelta 338, Athanasioksen 'AD Afros Epistola Synodien vuonna 369, ja kirje paavi [[Damasus I|Damasus I:lle]] vuonna 382 ja latinalaisten piispojen [[Konstantinopolin kirkolliskokous|Konstantinopolin kirkolliskokouksesta]].