Ero sivun ”Jää” versioiden välillä

12 merkkiä poistettu ,  4 vuotta sitten
p
piste, kh
p (piste, kh)
'''Jää''' on [[vesi|veden]] [[kiinteä olomuoto]]. Kaiken kaikkiaan veden kiinteitä [[faasi|faaseja]] tunnetaan 14 erilaista, mutta yleensä jäällä tarkoitetaan luonnossa esiintyvää kiderakenteeltaan kuusikulmaista jäätä. [[Lumi]] ja [[rae|rakeet]] ovat myös jäätä. Normaalipaineessa vesi jäätyy 0 [[Celsiusaste|°C:n]] (273,15 [[Kelvin|K]], 32 [[Fahrenheit|°F]]) [[lämpötila]]ssa. Jäätymispiste riippuu myös veden [[suolaisuus|suolaisuudesta]]: suolainen merivesi voi jäätyä vasta −4 °C:ssa{{Lähde|tarkennus}}. [[Itämeri|Itämeren]] vähäsuolainen vesi jäätyy noin −0,3 °C:ssa. Sataessa vesi saattaa olla [[alijäähtyminen|alijäähtynyttä]] eli alle 0 °C, mutta silti nestemäistä.
 
Valtaosa maapallon jäästä on [[jäätikkö|jäätiköissä]]. [[Jääkausi|Jääkaudella]] jäätiköt levittäytyvät laajoille alueille ja jättävät vetäydyttyään jälkeensä monenlaisia luonnonmuodostumia. Jäätiköt muodostuvat, kun lumi puristuu jääksi päälle satavan lumen painon vuoksi. Lumi muuttuu jääksi, kun sen sisältämät ilmahuokoset umpeutuvat ilmakupliksi: tällöin lumen tiheys on noin 0,83 kg/dm³. Jäätä löytyyon myös muiltamuilla taivaankappaleiltataivaankappaleilla, kuten [[komeetta|komeetoiltakomeetoilla]].
 
Ainoastaan vesi jäätyy ja muodostaa jäätä. Muut aineet [[jähmettyminen|jähmettyvät]] ja muodostavat kiinteitä olomuotoja. Siitä huolimatta arkikielessä jäällä voidaan viitata muihin aineisiin kuin veteen. Esimerkiksi [[hiilihappojää]]llä tehdään teatterinäytösten [[savuefekti|savuefektejä]] tai kylmennetäänjäähdytetään [[Ylikellottaminen|ylikellotettavia]] [[tietokone]]ita.
 
== Jään tiheys ==
[[Kuva:Icicles.jpg|thumb|250px|Jääpuikkoja]]
Tavallisen [[kuusikulmio|heksagonaalisen]] jään [[tiheys]] on jään tilaa vievän kuusikulmaisen [[kiderakenne|kiderakenteen]] vuoksi veden tiheyttä pienempi, joten se kelluu tiheämmän veden pinnalla. Samasta syystä veden tiheysmaksimi on makeassa vedessä poikkeuksellisesti jäätymispisteen yläpuolella +4 °C:ssa;. kunKun lämpötila laskee tämän alapuolelle, vesimolekyylit alkavat jo hakeutua kuusikulmaiseen muotoon, jolloin tiheys pienenee. Puhtaan jään tiheys on noin 0,9 kg/dm³. Koska '''vesi laajenee jäätyessään''', jäätyminen aiheuttaa muun muassa [[kivi]]en rapautumista. Veden jäätyessä [[jäälinssi|jäälinsseiksi]] maaperässä tapahtuu [[routa|routimista]] yleensä [[kevät|keväisin]], kun jäälinssiä ympäröivä maaperä sulaa nopeammin.
 
Tavallisen [[kuusikulmio|heksagonaalisen]] jään [[tiheys]] on jään tilaa vievän kuusikulmaisen [[kiderakenne|kiderakenteen]] vuoksi veden tiheyttä pienempi, joten se kelluu tiheämmän veden pinnalla. Samasta syystä veden tiheysmaksimi on makeassa vedessä poikkeuksellisesti jäätymispisteen yläpuolella +4 °C:ssa; kun lämpötila laskee tämän alapuolelle, vesimolekyylit alkavat jo hakeutua kuusikulmaiseen muotoon, jolloin tiheys pienenee. Puhtaan jään tiheys on noin 0,9 kg/dm³. Koska '''vesi laajenee jäätyessään''', jäätyminen aiheuttaa muun muassa [[kivi]]en rapautumista. Veden jäätyessä [[jäälinssi|jäälinsseiksi]] maaperässä tapahtuu [[routa|routimista]] yleensä [[kevät|keväisin]], kun jäälinssiä ympäröivä maaperä sulaa nopeammin.
 
== Jää vesistöissä ==
 
=== Jään merkitys ihmisille ===
 
Suomessa [[järvi|järvet]] ja meri jäätyvät tavallisesti talvella, mistä on sekä hyötyä että haittaa ihmisille. [[Laiva]]liikennettä varten on käytettävä [[Jäänmurtaja|jäänmurtajia]] [[vesiväylä|laivaväylien]] tekemiseen. Toisaalta etenkin [[saaristo]]ssa jää mahdollistaa nopeamman ja vaivattomamman liikkumisen jääteillä.
 
6 119

muokkausta