Ero sivun ”Siviilipalvelus Suomessa” versioiden välillä

1 595 merkkiä poistettu ,  4 vuotta sitten
palautettu ed. versio, koska lähteetöntä. Siirretty kuitenkin tähän versioon lähde joka oli lisätty
p (Käyttäjän 31.172.158.6 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Aulis Eskola tekemään versioon.)
(palautettu ed. versio, koska lähteetöntä. Siirretty kuitenkin tähän versioon lähde joka oli lisätty)
[[Tiedosto:Lapinjärven koulutuskeskus, päärakennus.jpg|thumb|Lapinjärven siviilipalveluskoulutuskeskuksen päärakennus.]]
'''Siviilipalvelus Suomessa''' on [[perustuslaki|perustuslain]] 127 §:n tarkoittama vaihtoehto [[varusmiespalvelus|varusmiespalvelukselle]]. Siviilipalveluksen voi suorittaa kuka tahansa niin haluava asevelvollinen henkilö, jonka [[vakaumus]]<nowiki/> (ks. Siviilipalveluslain ensimmäinen pykälä) estää varusmiespalveluksen suorittamisen.<ref name=sivarilakipykala1/> Lisäksi siviilipalveluksen joutuu suorittamaan nainen, joka haluaa keskeyttää vapaaehtoisen asepalveluksensa sen jälkeen, kun 45 päivää on kulunut hänen astumisestaan asepalvelukseen.<ref name=sivarilakipykala1/><ref name=naistenasepalveluspykala4/> Siviilipalveluksesta ei voi palveluksen alettua vaihtaa [[asepalvelus|asepalvelukseen]] eikä siviilipalveluksen suorittamisen jälkeen voi liittyä [[sotilasreservi|reserviin]].<ref name=asev.lakipykala49/>
 
Siviilipalveluksen pituus on 347 vuorokautta eli hieman alle 12 kuukautta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tem.fi/ajankohtaista/uutiset/uutisarkisto/uutiset_2012/siviilipalvelusaika_lyhenee_15_vuorokaudella.108844.news | Nimeke = Siviilipalvelusaika lyhenee 15 vuorokaudella | Julkaisu = Työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivu | Ajankohta = 29.11.2012 | Julkaisija = TEM| Viitattu = 27.8.2015}}</ref> Ne siviilipalvelusmiehet, jotka aloittivat siviilipalveluksensa ennen vuoden 2008 alkua, jolloin nykyinen siviilipalveluslaki tuli voimaan, palvelivat kuitenkin aiemman lain mukaiset 395 vuorokautta.<ref name=sivarilakipykalat4&107/> Vuosittain siviilipalveluksen valitsee noin 2500 asevelvollista, joista 4-5 on naisia. Tämä vastaa ikäluokan koosta riippuen noin 7 % koko miesikäluokasta.<ref>Siviilipalveluksen kehittämistyöryhmä, 2011, s. 20-21</ref> [[Kertausharjoitukset]] on mahdollista suorittaa Siviilipalveluksena ns. [[Täydennyspalvelus|Täydennyspalveluksena]] (joista osa naisia).
 
Siviilipalvelus on ollut olemassa vuodesta 1931, jolloin säädettiin Suomen ensimmäinen siviilipalveluslaki ''Lex Pekurinen'' aseistakieltäytyjä [[Arndt Pekurinen|Arndt Pekurisen]] mukaan. Vuoden 1959 siviilipalveluslaissa palvelus sallittiin myös muin kuin uskonnollisin perustein, mutta vakaumus piti osoittaa erityisen tutkintalautakunnan edessä, johon kuului [[tuomari]], [[upseeri]], sosiaaliministeriön edustaja, [[pappi]] ja [[psykiatri]].<ref name=sivari&totaalinro3v2000/> Tutkintalautakunta lakkautettiin vuonna [[1987]] ja siitä alkaen siviilipalvelukseen on hyväksytty ilmoituksen perusteella ainakin käytännössä. Kesken asevelvollisuuden siviilipalvelukseen haluavilla saattaa olla usein ongelmia asiaa käsittelevien henkilökunnan kanssa.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://akl-web.fi/sivari/ongelmia_paasta_armeijasta_sivariin|nimeke = Ongelmia päästä armeijasta sivariin?|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> Kesken asevelvollisuuden siviilipalvelukseen siirtyvän palveluajasta vähennetään jo suorittu palvelus tiettyjä kertoimia käyttäen (347 poislukien suoritetut päivät kertoimella 347 jaettuna määrätyllä palvelusajalla). Mikäli palvelusaika on jo määrätty (347, 270 (aseeton palvelus), 255 tai 165 päivää), suoritetaan jäljellä oleva määrä päiviä. Päivärahoja maksettaessa kertoimia '''ei''' käytetä (esimerkiksi 120. päivä on 120 päivä järjestykseltään, vaikka kertoimien mukaan päiviä olisi enää jäljellä esimerkiksi 270).
 
Siviilipalvelus koostuu noin kuukauden (28 päivää) pituisesta ''koulutusjaksosta'' sekä noin 11 kuukauden mittaisesta työpalvelusta. Koulutusjakso suoritetaan siviilipalveluskeskuksessa, joka sijaitsee [[Lapinjärvi|Lapinjärvellä]]. Koulutusjaksolla on neljä vaihtoehtoista suuntautumisvaihtoehtoa: kansalaisvalmiudet; palo, pelastus ja väestönsuojelu (PP); ympäristön ja kulttuuriomaisuuden suojelu (YKS),sekä väkivaltaongelmien konkreettinen torjunta (VÄKE) sekä Kansalaisvalmiudet (KAVA).<ref name=sivarikeskus_suuntautuminen/>
 
Työpalvelu suoritetaan valtion tai kunnan laitoksessa tai toimielimessä, [[evankelis-luterilainen kirkko|evankelis-luterilaisessa]] tai [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa kirkossa]] tai yleishyödyllisessä säätiössä, yhteisössä tai yhdistyksessä. Työpalveluspaikaksi ei siis kelpaa voittoa tavoitteleva yritys, mutta ei myöskään puolue tai ammattiliitto. Työpalveluspaikan tulee solmia sopimus [[työministeriö]]n kanssa.<ref name="akl_sivariperustieto" /> Siviilipalvelusmies ei myöskään saa olla palveluksen aikana työ- tai virkasuhteessa palveluspaikkaansa.<ref name="sivarilakipykala15">Siviilipalveluslaki 28.12.2007/1446</ref> Näin ollen, vaikka esimerkiksi Helsingin poliisilaitos toimiikin palveluspaikkana<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.iltalehti.fi/uutiset/200808068050681_uu.shtml | Nimeke =Sivarit sakottajina | Tekijä = Risto Kunnas|Julkaisu =| Ajankohta =6.8.2008 | Julkaisija =Iltalehti| Viitattu =30.1.2014 }}</ref>, ei siviilipalvelusmies voi toimia poliisin virkatehtävissä.
 
Palveluspaikka myöntää sairausloman lääkärin tai terveydenhoitajan lausunnon perusteella.<ref name=sivarikeskus_yllapito/>
 
Siviilipalveluskeskuksen koulutusjaksolta saa pääsääntöisesti lomaa maanantaipäivät (poislukien aloituspäivän), mikäli on onnistunut hankkimaan palveluspaikan. Muille maanantait ovat työnhakupäiviä.
 
===Kurinpito===
 
Kuulemistilaisuudesta laaditaan kuulustelukertomus, joka annetaan siviilipalvelusmiehelle hyväksyttäväksi. Tämä saa tehdä kuulustelukertomukseen huomautuksia. Tästä kaikesta siviilipalveluskeskuksen on laadittava tutkintapöytäkirja, johon siviilipalvelusmiehellä on oikeus tutustua ennen jutun ratkaisemista.
 
=== Työ ja opiskelu siviilipalveluksen aikana ===
Siviilipalveluksen suorittaminen ei estä siviilipalvelusmiestä tekemästä töitä muuna aikana. Mahdolliset tulot kuitenkin vaikuttavat korvattaviin asumismenoihin. Siviilipalvelusmiehen työ siviilipalveluspaikalla ei myöskään saa kerryttää [[Opintopiste|opintopisteitä]] (muu toiminta siviilipalveluksen aikana kuitenkin sallii tämän).
 
== Armeijasta siviilipalvelukseen hakeminen ==
Kesken asevelvollisuuden siviilipalvelukseen siirtyminen on mahdollista milloin vain. [[Sotilasvala]]lla tai [[Sotilasvakuutus|sotilasvakuutuksella]] ei ole käytännön merkitystä asian käsittelyssä. Käytännössä kyseessä on ilmoitusasia, eikä [[Siviilipalveluslaki|siviilipalveluslain]] ensimmäisen pykälän mukaista vaadittua [[Vakaumus|vakaumukseen]] liittyviä kuulusteluja enää ole. Kantahenkilökunta voi kuitenkin kysellä keskeyttämisen syitä (laissa vaadittu vakaumuksellinen syy<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Siviilipalveluslaki 1446/2007 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®|osoite = http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071446?search%255Btype%255D=pika&search%255Bpika%255D=siviilipalvelus#L1P1|julkaisu = finlex.fi|viitattu = 2015-09-01}}</ref>) tai Aseistakieltäytyjäliiton mukaan tahallisesti olla käsittelemättä asiaa.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Ongelmia päästä armeijasta sivariin? {{!}} AKL|osoite = http://akl-web.fi/sivari/ongelmia_paasta_armeijasta_sivariin|julkaisu = akl-web.fi|viitattu = 2016-01-15}}</ref> Erityisesti pisimmän palvelusajan (347 päivää) määräytymisen yhteydessä tehdyt ilmoitukset voidaan katsoa usein haluttomuudeksi suorittaa vuoden kestävää palvelusta. Hakemus siviilipalvelukseen kannattaakin tehdä jo ensimmäisten viikkojen aikana ns. P-kaudella.
 
Monilla siviilipalvelukseen hakeutuvilla prosessi on kestää useita päiviä, ja eri henkilöiden tapaamisia voi olla useita (mm. [[sotilaspappi]], sosiaalikuraattori, [[vääpeli]], kapteeni, ja muut ylemmän arvon henkilöt). Ongelmia ja viivästyksiä voivat aiheuttaa esimerkiksi työntekijöiden aikataulut, varusteiden palautus (mm. siviilivaatteiden hankinta poistumista varten), tahallinen viivyttely, poistumisluvan saaminen tai muut syyt.<ref name="akl-web.fi">{{Verkkoviite|nimeke = Ongelmia päästä armeijasta sivariin? {{!}} AKL|osoite = http://akl-web.fi/sivari/ongelmia_paasta_armeijasta_sivariin|julkaisu = akl-web.fi|viitattu = 2015-09-01}}</ref> Siviilipalveluslain 13. pykälä velvoittaa käsittelemään asian viipymättä.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Siviilipalveluslaki 1446/2007 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®|osoite = http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071446?search%255Btype%255D=pika&search%255Bpika%255D=siviilipalvelus#L3P13|julkaisu = finlex.fi|viitattu = 2015-09-01}}</ref>
 
Nykyisin Puolustusvoimissa ei ole käytössä erillisiä kuulusteluja vakaumuksen ja syiden tarkastamiseksi. Monille varusmiehille prosessi on ollut kokemuksena nöyryyttävä.<ref name="akl-web.fi"/>
Naisilla on mahdollisuus lopettaa vapaaehtoinen asepalvelus 45 päivän sisällä, jonka jälkeen hänet rinnastetaan asevelvollisuutta suorittavaan mieheen myös siviilipalveluslain osalta, ja täten myös nainen joutuu suorittamaan siviilipalveluksen jos keskeyttää palveluksen 45. päivän jälkeen. Vuosittain siviilipalveluksen suorittaa muutama nainen.
 
Henkilöä, joka ei halua asevelvollisuuden alettua suorittaa siviilipalvelusta, eikä asevelvollisuutta loppuun asti, tuomitaan vankeuteen nimikkeellä ''siviilipalveluksesta kieltäytyminen'' siviilipalveluslain 74. pykälän mukaan<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Siviilipalveluslaki 1446/2007 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®|osoite = http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071446?search%255Btype%255D=pika&search%255Bpika%255D=siviilipalvelus#a1446-2007|julkaisu = finlex.fi|viitattu = 2015-09-01}}</ref>. Tällaista henkilöä kutsutaan '''osittaiskieltäytyjäksi'''.
 
==Siviilipalvelus poikkeusoloissa==
===Majoitusasiat===
{{Päivitettävä|jää epäselväksi oliko näitä ongelmia vain vanhan lain aikana vai onko niitä edelleenkin}}
Siviilipalveluksen majoitusoloja on kritisoitu. Lain mukaan palveluspaikan tulee tarjota siviilipalvelusmiehelle asunto. Monet palveluspaikat kuitenkin rikkovat kustannussäästöjen vuoksi lain kirjainta tai henkeä vastaan: työministeriön vuonna 1999 tekemän selvityksen mukaan vain kolmannes siviilipalveluspaikoista selviytyy asumiskustannusten korvaamisesta moitteitta. Lakia kierretään esimerkiksi ottamalla palvelukseen vain vanhempiensa luona asuvia siviilipalvelusmiehiä.<ref name="Puolustusministerio_asevelvollisuusraportti_2004" />
Siviilipalveluksen majoitusoloja on kritisoitu.
 
Lain mukaan palveluspaikan tulee osoittaa siviilipalvelusmiehelle asunto. Asunnon on oltava asumiskuntoinen (sänky, WC, keittiö, sähköt) ja siviilipalvelusmiehelle on tarjottava mm. saunaan/peseytymiseen kerran viikossa. Siviilipalveluspaikka korvaa asumiskulut kokonaisuudessaan, ja voi saada kuluihin korvausta valtiolta tiettyyn rajaan asti. [[Kansaneläkelaitos|Kela]] korvaa siviilipalvelusmiehen omat vuokrat mikäli ns. ''Kolmen kuukauden sääntö'' täyttyy - henkilön on täytynyt asua asunnossa vähintään kolme kuukautta ennen kuin asunto voidaan katsoa vakituiseksi. Kela ei korvaa asumismenoja, mikäli siviilipalvelusmiehellä on tuloja, jotka mahdollistavat vuokran maksun omatoimisesti.
 
Monet palveluspaikat kuitenkin rikkovat kustannussäästöjen vuoksi lain kirjainta tai henkeä vastaan: työministeriön vuonna 1999 tekemän selvityksen mukaan vain kolmannes siviilipalveluspaikoista selviytyy asumiskustannusten korvaamisesta moitteitta. Lakia kierretään esimerkiksi ottamalla palvelukseen vain vanhempiensa luona asuvia siviilipalvelusmiehiä.<ref name="Puolustusministerio_asevelvollisuusraportti_2004" />
 
==Nykyinen laki==
6 119

muokkausta