Ero sivun ”Kullervon sotaanlähtö” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p linkin muotoilu |
→Maalauksen synnystä: - linkki, elinvuosia ei tarvitse mainita kun henkilöstä on nyt omakin artikkeli |
||
Rivi 14:
Kullervon sotaanlähdön kuvaidea syntyi [[Sääksmäki|Sääksmäellä]] vuonna 1894. Sen innoittajina oli paitsi [[Elias Lönnrot]]in Kalevala-eepos myös [[Daniel Europaeus|Daniel Europaeuksen]] kokoama ja muun muassa [[Kaarlo Slöör]]in täydentämä Kullervo-tarusto, jotka julkaistiin Lönnrotin luvalla nimellä ''Kullervon runot'' vuonna 1882. Gallén sommitteli vuosina 1894–1900 useita luonnoksia tuohitorveen puhaltavasta Kullervosta ratsun selässä. Niiden perustana ovat Kalevalan 36. runo ja sen säkeet 155–162.<ref name="JGKS 282">Gallen-Kallela-Sirén, J: Minä palaan jalanjäljilleni - Akseli Gallen-Kallelan elämä ja taide. 2002. s. 282.</ref>
Gallénin koulutoveri maisteri [[Otto Donner
Mielikuva teoksen freskomuodosta kiteytyi taiteilijalle vasta vuoden 1898 Italiaan suuntautuneen matkan jälkeen. Hän oli matkallaan nähnyt [[Siena]]n [[Palazzo
[[Jean Sibelius|Jean Sibeliuksen]] [[Kullervo (Sibelius)|Kullervo-sinfoniassa]] sotaanlähtö on osa 4, ''Alla marcia''. Sen motto on "Läksi soitellen sotahan, iloitellen tappelohon", ja musiikissa on vaikutteita karjalaisesta kansanmusiikista.<ref>[http://www.jeansibelius.net/teos.cgi?filename=op7.txt Jeansibelius.net]</ref>
| |||