Wikipedia

Ero sivun ”Itsevaltius” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kirjoitusvirhe korjattu
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta 
Kirjoitusvirhe korjattu
Merkkaukset:  seulottavat  Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta 
Rivi 1:
{{Valtiomuodot}}
'''Itsevaltius''' (myös '''autokratia''' ja '''yksinvaltius''') on [[valtiomuoto]], jossa [[valtionpäämies|valtionpäämiehen]] valtaa ei rajoiteta millään tavalla. Valtionpäämies on myös [[laki|lain]] yläpuolella. monarkiaa, jonka monarkin valtaa ei rajoiteta, mutta myös esim. [[Oliver Cromwell]]in tasavaltaista hallintoa voidaan kutsua itsevaltiudeksi.<ref name="ReferenceA">Spectrum tietokeskus, artikkeli itsevaltius</ref> Sanalla itsevaltius viitataan yleensä 1900-lukua edeltäneeseen aikaan; nykyisistä valtioista, joiden valtionpäämiehien valtaa ei lainkaan rajoiteta, käytetään tavallisemmin nimeä [[diktatuuri]] ja niiden hallitsijoista nimeä [[diktaattori]]. Diktatuuriin on 1900-luvulta lähtien johtanut usein vallankaappaus.Valtionp
 
Hallitsijan yksinvaltaa on perusteltu usein [[jumalallinen oikeus|jumalallisella oikeudella]]. Näin etenkin [[Egypti]]n [[faarao]]iden, [[Rooman keisari|Rooman keisareiden]], [[Venäjä]]n [[tsaari]]en ja [[Eurooppa|Euroopan]] [[kuningas|kuninkaiden]] tapauksessa.
 
Euroopassa etenkin 1500-, 1600- ja 1700-luvuilla esiintynyttä itsevaltaista monarkiutta on kutsuttu '''absolutismiksi'''. Tuon ajan itsevaltiaan perikuvan, [[Ranska]]n kuningas [[Ludvig XIV|Ludvig XIV:n]] on kerrottu usein määrittäneen asemansa sanomalla ”''[[valtio olen minä]]''” ({{k-fr|l’État c’est moi}}). On kuitenkin epävarmaa, sanoiko hän noin todellisuudessa koskaan.<ref>Burnam, Tom: Väärien käsitysten sanakirja</ref> 1700-luvulla syntyi valistuksen myötä myös [[valistunut itsevaltius]].
 
Itsevaltiudesta luovuttiin vähitellen etenkin [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan suuren vallankumouksen]] (1789) jälkeen, ja hallitsijan valtaa alkoivat rajoittaa [[perustuslaki|perustuslait]]. Kehitys alkoi Englannista vuonna 1215, jolloin [[Magna Carta]] tuli rajoittamaan hallitsijan valtaa,<ref name="yle">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/miljoonien_eurojen_arvoinen_magna_carta_unohtui_arkistoon_ja_loytyi_sattumalta_leikekirjan_valista/7790495 | Nimeke = Miljoonien eurojen arvoinen Magna Carta unohtui arkistoon ja löytyi sattumalta leikekirjan välistä| Tekijä =Jussi Nurminen | Ajankohta = 8.2.2015| Julkaisija = Yle uutiset| Viitattu = 9.2.2015 }}</ref> ja [[Mainio vallankumous|Mainiossa vallankumouksessa]] vuonna 1689 sen rinnalle tuli jyrkempi [[Bill of Rights]].
 
Englantilainen filosofi [[Thomas Hobbes]] (1588–1679) laati [[Englannin sisällissota|Englannin sisällissodan]] aikana 1600-luvulla merkittävän teorian itsevaltiudesta. Hän kirjoitti, että ihmisen kaikki toiminnot johtuvat [[egoismi]]sta ja siksi kansan kannattaa luovuttaa kaikki valta yhdelle henkilölle, joka vastaavasti takaa lain ja järjestyksen. Yhdessä kohdassa hänen teoriansa eroaa melkein kaikista muista itsevaltiutta puoltavista teorioista: hän ei pitänyt vallanperimystä välttämättömänä ja näin ollen hyväksyi myös esim. Oliver Cromwellin vallankäytön.<ref name="ReferenceA"/>
 
Ranskassa 1500-luvun loppupuoliskolla esiintyi itsevaltiuden teoreetikkona [[Jean Bodin]] (k. 1596). Teoksessaan ''Les six livres de la republique'' hän kertoo olevansa sitä mieltä, että sekä lainsäädäntö- että toimeenpanovallan tulee kuulua ainoastaan hallitsijalle. Hänen mukaansa tämä ei saa johtaa [[despotismi]]in: hallitsijan on oltava sidottu jumalallisiin käskyihin, hänen täytyy noudattaa sopimuksia eikä hän saa koskea alamaistensa omaisuuteen jne..<ref name="ReferenceA"/>
 
Terminä ''absolutismi'' merkityksessä ’itsevaltius’ syntyi vasta Ranskan vallankumouksen jälkeen. Sanan käyttö yleistyi sen jälkeen, kun [[absoluuttinen monarkia]] oli vuonna 1823 palautettu [[Espanja]]ssa.<ref>Reinhard Blänkner: [http://www.ohio.edu/chastain/ac/absoluti.htm Absolutism] {{en}} Encyclopedia of 1848 Revolutions. Ohion yliopisto. Viitattu 24.6.2014.</ref>
 
Esimerkiksi 1500-, 1600- ja 1700-luvun itsevaltiutta on verrattu 1900- ja 2000-luvun diktatuureihin. Se oli kuitenkin luonteeltaan käytännössä hyvin erilaista kuin nykydiktatuurit, koska hallitsijoiden käskyjen toimittaminen kauas, vaikkapa Pariisista Marseilleen tai Tukholmasta Olavinlinnaan, kesti pitkään ja lakien noudattamisen valvominen oli vaikeata. Tuon ajan esivalta kontrolloi kansalaisten jokapäiväistä elämänmenoa paljon vähemmän kuin nykyiset poliitikot. Näin ollen eivät itsevaltiaiden todelliset vaikutusmahdollisuudet olleet nykymittapuun mukaan kovin suuret ja itsevaltiuden voidaan katsoa olleen melko tehoton hallintomuoto.<ref name="ReferenceA"/>
 
== Katso myös ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Itsevaltius”