Ero sivun ”Arabikevät” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Botti poisti linkin tiedostoon Info_box_collage_for_mena_Arabic_protests.png, koska käyttäjä Jameslwoodward on poistanut tiedoston Commonsista. Syy: Per [[:c:Commons:Deletion requests/File:Info box collage for mena Arab
Rivi 16:
 
Kuwaitissa oli vuonna 2005 "sininen vallankumous", jossa osoitettiin mieltä naisten äänioikeuden puolesta. Naiset saivat äänoikeuden, mutta valta ei vaihtunut. Iranissa vuonna 2009-2010 "vihreä vallankumous", jossa protestoijat pitivät vaalitulosta väärennettynä. Mutta ehdokas Mousavin
kannattajat eivät saaneet tahtoaan läpi. Tunisian Gafsan kaivosalueella oli kuukausia kestäviä protsteja vuonna 2008. Egyptissä työväestö protestoi vuodesta 2004. Egypti kukisti vuoden 2008 protestin ja lakon soluttautumalla ja mellakkapolisin avulla. Tässä protestissa osanottajat olivat nuoria työnväen- ja keskiluokkaisia. Algeriassa oli monia protesteja vuosnavuosina 2008 ja 2010. Länsi-saharassa perustettiin 2010 sahrawien protestileiri, jonka Marokkon turvallisuusjoukot hajottivat ja tuhosivat.
 
 
Rivi 49:
Egyptin kansannousu alkoi [[25. tammikuuta]] [[2011]], kun Kairon [[Tahririn aukio]]lle ensimmäistä kertaa kokoontui hallitusta vastustavia ihmisiä osoittamaan mieltään yksinvaltaa vastaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/a1390618503406 | Nimeke = Neljä kuollut Kairon mielenosoituksissa arabikevään vuosipäivänä | Julkaisu = HS.fi | Ajankohta = 25.1.2014 | Viitattu = 5.3.2015}}</ref> Mielenosoitukset johtivat nopeaan vallanvaihtoon, kun 18 päivää kestäneiden mielenosoitusten jälkeen maan presidentti [[Hosni Mubarak]] pakotettiin eroamaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/egyptissa_repesi_riemu_presidentti_mubarak_eroaa/2358523 | Nimeke = Egyptissä riemuitaan: Presidentti Mubarak erosi | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 11.2.2011 | Viitattu = 5.3.2015}}</ref>
Armeija nosti väliaikaisen presidentin valtaan ja lupasi vapaat vaalit. Islamilaiset voittivat presidentin- ja parlamentinvaalit.
Uusi presidentti [[Mohammed Mursi]] oli lähtöisin [[Muslimiveljeskunta|MuslmiveljeskunnastaMuslimiveljeskunnasta]]. Mursin hallinto herätti laajaa vastustusta talouden jatkuvan alamäen ja islamisaatippyrkimuksen vuoksi. Armeija ja hallinto kiistelivät siitä, että Mursi oli täyttänyt parlamentin vastoin perustuslakia. Mursi suostui hajottamaan parlamentin. Mursin vastustajat järjestivät jättimäisiä mielenosoituksia, ehkä jopa armeijan tuella. Armeija vaati Mursia suostumaan opposition vaatimukseen, että muiden kuin islamilaisten puolueiden edustajia tulisi ottaa hallitukseen. Mursi uostuisuostui vaatimuksiin vasta viime minuuteilla.
Niinpä 3. heinäkuuta 2013 armeija syrjäytti Mursin hiljentääkseen mielenosoitukset. Armeija pyrki estämään pidätyksin Muslimiveljeskunnan toiminnan. Tämä puolestaan enteili uusia levottomuuksia islamistien ja maallisempien tahojen välillä.<ref>[http://yle.fi/uutiset/radikaali_islamistiryhma_uhkaa_vakivallalla_egyptissa_-_mursin_syrjayttaminen_sodanjulistus/6721648 Radikaali islamistiryhmä uhkaa väkivallalla Egyptissä - "Mursin syrjäyttäminen sodanjulistus"] Yle uutiset ulkomaat 6.7.2013</ref> Mursin tukijoiden ja vastustajien välillä oli väkivaltaisuuksia,<ref>[http://yle.fi/uutiset/mursin_tukijat_mielenosoitukset_jatkuvat/6721713 Mursin tukijat: Mielenosoitukset jatkuvat] Yle 6.7.2013</ref>. Väliaikaisena presidenttinä oli ollut kesästä 2013 alkaen armeijan tukema [[Adli Mansur]]. Muslimiveljeskunta yritti protestein palauttaa Mursin takaisn presidentiksi. Poliisi ja armeija kukistivat Muslimiveljeskunnan protestit tappaen, pidättäen ja tuomiten kuolemaan monia liikkeen johtajia. Muslimiveljeskunan kiellonkin jälkeen oli lavottomuuksialevottomuuksia liikkeen kannattajien ja vastustajien välillä. Vuonna 2014 vallan kaapannut kenraali [[Abdel Fattah al-Sisi]] voitti presidentinvaalit.
 
==Libyan, Jemenin ja Algerian levottomuudet==