|
== Haasteet ==
Toriumia ei voida käyttää nykyisissä, yleisesti käytössä olevissa, uraanin käyttöön perustuvissa, [[Kevytvesireaktori|kevytvesireaktoreissa]]. Siirtyminen toriumin käyttöön vaatisi valtaviatoisenlaisia uuden sukupolven reaktoreita ja sen myötä investointeja – niin tutkimuksen kuin toteutuksenkin osalta. Torium-vaihtoehtoa ydinenergiattekniikassa on historiallisista ja poliittisista syistä tutkittu ja toteutettu huomattavanhuomattavasti vähemmän kuin uraani-vaihtoehtoa vähän.<ref name=":1">{{LähdeVerkkoviite|nimeke = ORNL's Molten-Salt Reactor Program (1958-1976) -|21osoite = http://energyfromthorium.com/msrp/|julkaisu joulukuuta= 2015energyfromthorium.com|vuosiviitattu = 2015-11-01|kieli = en-US}}</ref>
Toriumilla toimiva [[sulasuolareaktori]] ei tuota toimintansa sivutuotteena lainkaan aseteollisuuteenydinaseteollisuuteen soveltuvaa Plutoniumia, eikä väkevöintiprosessin sivutuotteina synny valtavia määriä [[Köyhdytetty uraani|köyhdytettyä uraania]], sillä isotooppirikastusta ei tarvita. Tämä fakta vaikutti erityisesti ydinenergiateknologian kehityksessä kohti uraani-lähtöisiä voimaloita toriumpohjaisten sijaan.<ref name=":0">https://www.youtube.com/watch?v=knofNX7HCbg</ref><ref name=":1">{{Verkkoviite|nimeke = ORNL's Molten-Salt Reactor Program (1958-1976) -|osoite = http://energyfromthorium.com/msrp/|julkaisu = energyfromthorium.com|viitattu = 2015-11-01|kieli = en-US}}</ref> Asiaan vaikutti historiallisesti luonnollisesti myös [[Kylmä sota]] ja varustelukilpailu Itä- ja Länsiblokin välillä. Edes nykypäivänä teknologisesti kehittyneet maat, eivät edelleen aktiivisesti panosta torium-pohjaisen energiateknologian kehittämiseen ainakin teknisten vaikeuksien, muutos- ja kehitystarpeen, investointiriskien ja -kulujen sekä aseteollisuuteen sopimattomuuden vuoksi. <ref name=":1">{{LähdeVerkkoviite|nimeke = ORNL's Molten-Salt Reactor Program (1958-1976) -|21osoite = http://energyfromthorium.com/msrp/|julkaisu joulukuuta= 2015energyfromthorium.com|vuosiviitattu = 2015-11-01|kieli = en-US}}</ref>
[[Torium]] on niin yleinen maan kuoressa, että korporaation tai valtion olisi vaikeaa monopolisoida sitä. Toriumin käyttö ei vaadi isotooppirikastusta, minkä vain korkeateknologinen valtio voi toteuttaa ja ei siten pystytä monopolisoimaan ydinpolttoainemarkkinoita, kuten [[Keskustelu:Torium-ydinpolttoainekierto|tällä hetkellä]] uraanirikasteilla. Hiilivetyviejämaat sekä hiilivetykauppaa dollareissa käyvät valtiot ovat kiinnostuneet toriumteknologian kehityksen estämisessä tai eivät ole kiinnostuneita sen kehittämisessä, sillä toriumteknologialla voitaisiin teoriassa tai ajan myötä nestemäiset hiilivetypolttoaineet korvata hiilettömillä polttoaineilla, kuten ammoniakilla ja vedyllä, vastaavasti hiilivoimaloidenhiilivetyjen tarvekysyntä vähenisi ja hiilivetyjenniiden hinnat laskisivat. Jos näin ollen hiilipäästöjenkin määrä vähenisi, kärsisi myös hiililuottoihin ([[:en:Carbon_credit|carbon-credit]]) perustuvan pankki- ja verotusjärjestelmän tulot. Nykyistä, uraanin käyttöön perustuvaa ydinenergiaa sekä aseteollisuutta edustavat voimakkaat [[Lobbaus|lobbausryhmät]] vastustavat (/tai eivät tue) toriumteknologian kehittämistä, sillä ydinasemateriaalin (Pu-239) ja köyhdytetyn uraanin (U-238) saantituotanto vaikeutuisipienenisi -ja uraanirikastevast. uraani- ja asemarkkinaturaanirikaste-markkinat pienenisivät. Aseteollisuudessa käytetään nykypäivänä runsaastisuuria määriä [[Köyhdytetty uraani|köyhdytettyä uraania]] panssarointiin ja ammuksissa. Sitä syntyy huomattavan paljon uraanin [[Isotooppirikastus|isotooppirikastukse]]<nowiki/>n yhteydessä (noin 6,7 kg köyhdytettyä uraania jokaista 4%-rikasteista kilogrammaa kohti). Voimaloiden, rikastamoiden ja jälleenkäsittelylaitosten liittyvän teknologian ja lisenssoinnin kautta tulevat tuotot vähenisivät ja ydintekniikkamarkkinoilla syntyisi kilpailua. Nämä syyt ainakin vaikuttavat negatiivisesti tai jopa poissulkevasti torium-pohjaisen teknologian kehityksessä.{{Lähde||21. joulukuuta 2015|vuosi=2015}}
Vertailukohteena, [[Kevytvesireaktori| kevytvesireaktorissaKevytvesireaktorissa]] 96% polttoaineessa olevasta uraanista on ko. reaktorissa ydinreaktioon sopimatonta U-238 isotooppia. Energiantuottoon soveltuvaa U-235 isotooppia on vain 4% kaikesta uraanista ja pitoisuus laskee käytön aikana 0,7%:iin, jolloin polttoaine katsotaan käytetyksi. 96% kevytvesireaktorissa olevasta uraanista ei siis osallistu lainkaan energiantuottoon, mutta altistuu kuitenkin reaktorissa neutronipommitukselle ja siten noin 1% polttoaineesta muuttuu ydinasekäyttöönydinasekäyttöönkin soveltuvaksi plutoniumiksi (Pu-239). Tämän prosentuaalisen suhteen perusteella voidaan jopa kyseenalaistaa, kumpi kevytvesireaktorin lopputuotteista on ns. "sivutuote" - sähköenergia vai ydinasekättöön soveltuva plutonium, puhumattakaan siitä, että polttoainetehokkuus on erittäin huono (alle 1% polttoaineesta "palaa" reaktiossa). <ref name=">http: 0" / /www.gtk.fi/_system/print.html?from=/geologia/luonnonvarat/uraani/malmista_ydinpolttoaineeksi.html</ref> Kevytvesireaktorin polttoaine on pakattu Zirkoniumisiin putkiin. Zirkonium voi tietyissä olosuhteissa reagoida veden kanssa niin, että se vapauttaa vedestä vetyä, jolloin vaarana on vety-happi räjähdys. {{Lähde||21. joulukuuta 2015|vuosi=2015}}▼Nämä syyt (ainakin, mutta ei pelkästään) vaikuttavat negatiivisesti tai jopa poissulkevasti torium-pohjaisen teknologian kehityksessä.{{Lähde||21. joulukuuta 2015|vuosi=2015}}
▲Vertailukohteena, [[Kevytvesireaktori|kevytvesireaktorissa]] 96% polttoaineessa olevasta uraanista on ko. reaktorissa ydinreaktioon sopimatonta U-238 isotooppia. Energiantuottoon soveltuvaa U-235 isotooppia on vain 4% kaikesta uraanista ja pitoisuus laskee käytön aikana 0,7%:iin, jolloin polttoaine katsotaan käytetyksi. 96% kevytvesireaktorissa olevasta uraanista ei siis osallistu lainkaan energiantuottoon, mutta altistuu kuitenkin reaktorissa neutronipommitukselle ja siten noin 1% polttoaineesta muuttuu ydinasekäyttöön soveltuvaksi plutoniumiksi (Pu-239). Tämän prosentuaalisen suhteen perusteella voidaan jopa kyseenalaistaa, kumpi kevytvesireaktorin lopputuotteista on ns. "sivutuote" - sähköenergia vai ydinasekättöön soveltuva plutonium, puhumattakaan siitä, että polttoainetehokkuus on erittäin huono (alle 1% polttoaineesta "palaa" reaktiossa). <ref name=":0" /> Kevytvesireaktorin polttoaine on pakattu Zirkoniumisiin putkiin. Zirkonium voi tietyissä olosuhteissa reagoida veden kanssa niin, että se vapauttaa vedestä vetyä, jolloin vaarana on vety-happi räjähdys.{{Lähde||21. joulukuuta 2015|vuosi=2015}}
==Lähteet==
|
