Ero sivun ”Santorínin kaldera” versioiden välillä

Kalderan koko on noin 12×7 km ja sen kolmella sivulla on 300 m:n korkuiset jyrkänteet.

Pääsaaren Thíran pinta-ala on 75,8 km², Thirasían 9,3 km² ja asumattomien Néa Kaménin 3,4 km², Palaiá Kaménin 0,5 km² ja Aspronísin 0,1 km².

Santorínin luonnonkauniit jyrkänteet, joiden rinteillä sijaitsee valkoiseksi kalkituista rakennuksista muodostuvia kyliä (mm. [[Oía]] ja [[Imerovígli]]) yhdessä aurinkoisen ilmaston kanssa, ovat tehneet alueesta erittäin suoritun turistikohteen. Alue on suosittu myös vulkanologien keskuudessa, johtuen sen hyvistä olosuhteista tuliperäisten ilmiöiden tarkastelun kannalta.

Santorínin kaldera on eteläisen [[Egeanmeri|Egeanmeren]] tuliperäisen kaaren eli [[helleeninen kaari|helleenisen kaaren]] aktiivisin osa. Alueella Afrikan [[mannerlaatta]] työntyy Euraasian mannerlaatan alle noin 5 cm vuosivauhdilla. Alueella tapahtuu runsaasti maanjäristyksiä noin 150–170 km:n syvyydessä.

Kaldera muodostuu päällekkäisistä kilpitulivuorista, jotka vähintään neljä osittain päällekkäistä kalderaa ovat halkaisseet. Vanhin kaldera muodostui noin 180 000 vuotta sitten. Sitä seuraava kaldera muodostui noin 70 000 vuotta sitten. Tämän jälkeen muodostui seuraava kaldera noin 21 000 vuotta sitten. Nykyinen kaldera muodostui noin 3 600 vuotta sitten [[Santorínin tulivuorenpurkaus|Theran eli Santorínin tulivuorenpurkauksessa]] (myös nk. ”minolainen tulivuorenpurkaus”). Vuonna 1640 eaa. tapahtunut valtava purkaus on voinut olla aiheena [[Atlantis|Atlantiksen]] tarinan synnylle. Purkaus oli voimakkuudeltaan 7 [[Vulkaaninen räjähdysasteikko|vulkaanisella räjähdysasteikolla]].